SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KULTTUURIFOORUMI -TOIMINTA

Ensimmäinen Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi
Helsinki 21.11.2000

Ylijohtaja Kalevi Kivistön avauspuheenvuoro

Kulttuurifoorumi-toiminta vastaa ajan haasteisiin. Yhteiskuntaelämän ja kulttuurielämänmuutokset Suomen ja Venäjän federaation alueella ovat viime vuosikymmenen aikana olleet valtaisat.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 on saanut aikaan prosesseja, jotka ovat vaikuttaneet sekä kulttuurin sisältöön että kulttuurin tekemisen ehtoihin. EU-jäsenyys on saanut meillä aikaan kahtalaisen prosessin.

Toisaalta olemme aina vahvemmin alkaneet painottaa kulttuurista ominaislaatuamme, olemme entistä enemmän alkaneet arvostaa omaa kulttuuriamme. EU:n toiminnassa kulttuurien moninaisuuden, kulttuurisen diversiteetin vahvistaminen onkin yksi pääperiaatteista. Toisaalta sitten olemme opetelleet verkottumaan ja tekemään yhteistyötä. Kanssakäyminen muiden unionimaiden kulttuurien kanssa on lisääntynyt. Yhteistyöhön kannustaa myös Kulttuuri 2000 ohjelma, joka rahoittaa unionimaiden keskinäisiä kulttuurihankkeita.

Venäjän suuri yhteiskunnallinen muutos viime vuosikymmenen alussa merkitsi yhtä lailla radikaalia muutosta sekä kulttuurin sisältöihin että sen tekemisen ehtoihin. Varmaankin ensimmäinen varakulttuuriministeri Natalija Leonidovna on tässä suhteessa parempi asiantuntija, joten jätän muutoksen kuvauksen Venäjän osalta hänelle.

Yhteistä niin Suomen kuin Luoteis-Venäjänkin alueen kulttuurien kehityksessä on ilmeisesti ollut kulttuurien markkinaistuminen. Markkinatalouden ehdot ovat alkaneet yhä suuremmassa määrin sanella kulttuurilaitosten, kulttuurijärjestöjen ja yksittäisen luovien taiteilijoiden toiminnan ehtoja.

Meillä Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että julkisen sektorin eli valtion ja kuntien rahat - vaikka ne toden sanoaksemme ovatkin kansainvälisestikin arvioiden runsaat - eivät enää riitä entiseen tapaan taiteen tukemiseen. Yhä enemmän rahoitusta joudutaan etsimään vapailta markkinoilta, sponsoreilta ja markkinoiden yhteistyökumppaneilta. Olemme tässä alkaneet seurata muiden Euroopan maiden kehitystä.

Osittain tästä syystä taiteen ja kulttuurin tekijät ja laitokset joutuvat yhä suuremmassa määrin toimimaan asiakaslähtöisesti. Joudutaan tarkoin miettimään, kenelle taideteos tai esitys tehdään, onko sille asiakkaita, ostajia. Taideteosten ja -esitysten tekeminen on markkinatalouden kielellä sanottuna tuotantoprosessi, jossa luova idea tuotteistetaan, pakataan (esim. äänilevyksi tai kirjaksi tai teatteriesitykseksi), markkinoidaan ja myydään ostajalle.

Onko tämä prosessi, jota kutsutaan kulttuurin markkinaistumiseksi, pelkästään hyvä taiteen ja kulttuurin kehitykselle, jää nähtäväksi.

Toinen puoli kehityksessä sitten on markkinoiden kulttuuristuminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että kulttuurituotteiden kysyntä on kasvanut. Ajatellaanpa vain kaikkea sitä, mitä internet, äänitteet, elokuvat, televisio, kulttuurimatkailu tarjoavat kuluttajalle. Sähköisen viestinnän kasvu lisää sähköisesti välitettävien kulttuurituotteiden kysyntää.

On syntynyt kokonaan uusi tuotannon ala: elämysteollisuus. Sen tuotteiden aikaansaamisessa käytetään kulttuurin ja taiteen sisältöjä: satuja, historiaa, taideteoksia, historiallisia rakennuksia, luontoon ympäristöä, laulajia, näyttelijöitä, sirkustaiteilijoita, valotaiteilijoita, äänitaiteilijoita jne. Markkinoiden kulttuuristuminen näkyy myös matkailussa, joka on yksi elämysteollisuuden tuotantoala. Erityisesti kulttuurimatkailu ja ekologinen, luontomatkailu ovat voimakkaasti kasvavia bisnesaloja. - Markkinat tarvitsevat toimiakseen ja kasvaakseen kulttuuria.

Tässä muutama taustatekijä kulttuuriympäristömuutokselle: yhteiskunta- ja valtiojärjestelmissä on 1990-luvullan tapahtunut suuria muutoksia ja samoin taloudenelämän kehityksessä.

Foorumi-toiminta on vastaus näihin muutoksiin. Me suomalaiset ja venäläiset Esimmäisen suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin osanottajat haluamme yhdessä foorumi-toiminnan avulla osoittaa, että kulttuuri kaikkine eri toimintamuotoineen on tärkeä yhteiskuntakehitykseen vaikuttava tekijä. Me haluamme nostaa sen painoarvoa ja vaikuttavuutta kansainvälisessä yhteistyössä. Taide ja kulttuuri ovat ihmiskunnan kehityksen asteen mittari. Niillä on itseisarvo sinänsä. Sen lisäksi taide ja kulttuuri ovat markkinatalouden ja kansalaisyhteiskuntakehityksen kehitystä eteenpäin sysääviä voimia. Siis sekä kulttuurin ja taiteen itseisarvon osoittamiseksi omille päättäjille ja kansalaisillemme että kulttuurin ja taiteen markkina-arvon osoittamiseksi sekä kulttuurisektorin sisällä että sen ulkopuolella me tarvitsemme yhteistyötä. Yhteistyömme väline on kulttuuri-foorumitoiminta.

Lisäarvona kulttuurihallintojen ja kulttuurialan laitosten ja järjestöjen yhteistyössä on tietenkin kahden eri kulttuuripiirin ja sen toimijoiden kohtaamisesta tuleva molemminpuolinen rikastuminen, kulttuurien vuorovaikutus. Parhaimmillaan se synnyttää ymmärtämystä ihmisten ja laitosten välillä, tuottaa tuloksenaan yhteisiä hankkeita, jotka taas luovat uutta kulttuuria.

Kulttuurifoorumi-toiminnan organisointi

Mikä kulttuurifoorumi-toiminta on? Mihin se tähtää ja mitä siinä on uutta? Mitä mahdollisuuksia se antaa Suomen ja Venäjän kulttuurien väliselle kohtaamiselle ja yhteistyölle?

Kulttuurifoorumi-toiminta sai alkunsa Suomen kulttuuriministeri Claes Anderssonin ja Venäjän federaation kulttuuriministerin Natalija Leonidovnan kohtaamisesta Moskovassa loppuvuonna 1997. Natalija Leonidovnan ideaa on kehitelty yhteisvoimin, ja se on niin sanotusti "tuotteistettu" kulttuurifoorumin muotoon.

Toiminmintaa valmistelevat suomalainen ja venäläinen työryhmä. Suomalaista työryhmää johtaa kansliapäällikkö Vilho Hirvi, ja työryhmän jäseninä ovat maamme kaikki viisi maaherraa ja keskeisten taidelaitosten johtajia. Venäläistä työryhmää johtaa ensimmäinen varakulttuuriministeri Natalija Leonidovna ja työryhmä muodostuu Luoteis-Venäjän Assosiaation kulttuuriasioita koordinoivasta komiteasta. Sen jäseninä puolestaan ovat 12:n Federaation subjektin kulttuurijohtajat.

Foorumi-työryhmien tehtävänä on 1. luoda puitteet koko toiminnalle sekä 2. kehittää Suomen kulttuurihallinnon ja Venäjän federaation ja Luoteis-Venäjän kulttuurihallintojen välistä yhteistyötä.

Foorumi-työryhmien 3. tehtävä on edistää partneriyhteistyötä suomalaisten ja Luoteis-Venäjän alueen kulttuuritoimijoiden välillä. Partneriyhteistyöllä tarkoitetaan suomalaisen ja venäläisen partnerin yhdessä suunnittelemia ja toteuttamia projekteja. Foorumi-työryhmien tehtävänä on auttaa yhteistyöprojekteista kiinnostuneita kulttuurilaitoksia, -järjestöjä ja yrityksiä löytämään toisensa. Tämä tapahtuu seuraavasti.

Suomen maaherrat kutsuivat kevättalvella 2000 koolle oman lääninsä kulttuuritoimijoita. Tilaisuudessa kerrottiin foorumi-toiminnasta ja pyydettiin niitä, jotka olivat kiinnostuneita yhteistyöstä luoteisvenäläisen partnerin kanssa ilmoittautumaan. Suomalainen työryhmä piti kokouksensa 3.5.2000, ja maaherrat esittelivät siinä alueiltaan 67 partneriehdokasta. Suuri kiinnostus jo tässä aivan alkuvaiheessa oli suomalaiselle työryhmälle iloinen yllätys.

Tämän jälkeen tiedot suomalaisista partnereista toimitettiin venäläiselle koordinaattorille, Luoteis-Venäjän Assosiaation kulttuuriasioita koordinoivan komitean puheenjohtajalle Juri Aleksandrovitsh Shubinille. Venäläinen työryhmä kokoontui puolestaan 12.10.2000 nimetäkseen suomalaisille partneriehdokkaille parin Luoteis-Venäjän alueelta. Yhteensä 39 partneria löytyi.

Nyt kun Ensimmäinen suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi kokoontuu, paikalla ovat sekä suomalainen ja venäläinen työryhmä että suomalaiset ja venäläiset partnerit. Kun toinen foorumi kokoontuu Luoteis-Venäjällä ensi vuonna partnerien nimeäminen tapahtuu toisin päin. Venäläinen työryhmä ehdottaa suomalaiselle työryhmälle venäläisiä partnereita. Se siis etsii koko Luoteis-Venäjän alueelta kiinnostavia projekti-ideoita ja luotettavia ja asiastaan innostuneita ja suomalaisten kanssa yhteistyötä haluavia partnereita. Näistä venäläinen työryhmä valitsee ne partneriehdokkaat, joita esitetään suomalaiselle työryhmälle. Suomalainen työryhmä vuorostaan etsii venäläisille ehdokkaille suomalaiset kumppanit. Ja näin toiminta jatkuu.

Suomalaisen ja venäläisen työryhmän rooli on auttaa yhteistyöhön halukkaita löytämään toisensa. Olemme naapureita, mutta käytännössä tunnemme toistemme kulttuureja melko vähän. Ylpeänä voin sanoa, että Suomen kulttuurihallinto ja suomalainen kulttuuri on saanut mm. Euroopan Neuvoston tekemässä kulttuurin maatutkinnassa erittäin korkean arvosanan. Meillä on siis paljon annettavaa. Luoteis-Venäjän kulttuurien historiasta ja sen aarteistosta ja nykypäivästä tiedämme toki sen verran, että voimme odottaa kumppaneiltamme paljon. Luoteis-Venäjän alue, sen monet kulttuuriset erityispiirteet ja sen monimiljoonainen ihmismäärä on loputtoman monipuolinen ja antoisa yhteistyökohde.

Foorumi-työryhmien 4. yhteinen tehtävä on järjestää foorumi-tapahtumat, joista tämä Helsingissä kokoontuva foorumi on ensimmäinen. Seuraava foorumi-tapahtuma järjestetään Luoteis-Venäjällä. Kolmas foorumi on Suomessa ja neljäs on sovittu järjestettäväksi Pietarin kaupungin 300-vuotisjuhlavuonna Pietarissa. Seuraavan foorumin pitopaikasta kuulemme lisää näiden päivien kuluessa, samoin kuin Pietarin foorumista.

Keskeisiä yhteistyöohjelmia

Kulttuurin toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat synnyttäneet tarpeen uudenlaiseen toimintaan myös kulttuurisektorilla. Me Suomessa olemme osallistuneet nyt yhden ohjelmakauden ajan unionin yhteisiin ohjelmiin ja saaneet kokemusta niiden toiminnasta. Euroopan unionilla on toimintatapoja ja ohjelmia, jotka koskevat vain unionimaita. Sen ohella on toimintatapoja ja ohjelmia, jotka koskevat unionin jäsenyyttä hakeneita maita ja unionin ulkopuolisia maita. Venäjän federaatio kuuluu näistä jälkimmäiseen ryhmään.

Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden perusasiakirja on 1.12.1997 voimaan astunut kumppanuus- ja yhteistyösopimus, PCA. Sen 85 artikla koskee kulttuuriyhteistyötä, ja monet muut artiklat sivuavat kulttuuria. Tämän asiakirjan toimeenpanemiseksi on kaksi eri välinettä. Toinen on Saksan EU-puheenjohtajuuskaudella (Unionissahan puheenjohtajamaa vaihtuu aina puolivuosikausittain) viime vuonna hyväksytty EU:n Venäjä-strategia ja Suomen puheenjohtajuuskaudella viime vuoden jälkipuoliskolla valmisteltu ja hyväksytty toimintaohjelma sen toimeenpanemiseksi. Toinen on strategian ja PCA:n toimeenpanoa rahoittava Tacis-ohjelma.

Tacis-ohjelma edistää Venäjän osalta hallintojen välistä yhteistyötä ja kansalaisyhteiskunta- ja demokratiakehitystä sekä yritystoimintaa ja muutosvaiheen sosiaalisten ongelmien ratkomista. Erityisen kiinnostava Tacis-ohjelmassa on tietysti raja-alueyhteistyö (cross border -ohjelma). Yhteistyömahdollisuuksia kulttuurille on tarjonnut ja tarjoaa sen pienohjelma (Small Project Facilities).

Kansalaisyhteiskunnan toimintoja edistää lisäksi Demokratia-ohjelma. Koulutuksen puolella on jo tullut tutuksi Tacis-Tempus -ohjelma. Uuden Venäjä-strategian myötä painotetaan erityisesti twinning-toimintoja, eli kahden samalla alalla toimivan venäläisen ja EU-kumppanin keskinäistä yhteistyötä.

Missään näissä ohjelmissa ei sanota, että niistä rahoitetaan taidetta tai kulttuuria. Ohjelmia ei ole laadittu sektorikohtaisiksi. Sen sijaan niillä rahoitetaan toimia, jotka edistävät muun muassa hallintojen kehittymistä, yhteistyötä rajojen yli, kansalaisyhteiskunta- ja demokratiakehitystä, syrjäytymisen ehkäisyä jne. Kulttuurisektorin toimijoiden on voitava omissa projektiesityksissään osoittaa, miten niiden hankkeet edistävät näitä yleisiä tavoitteita.

Suomi on EU-maana yksi näiden ohjelmien toteuttaja ja toimeenpanija ja me jaamme näiden ohjelmien arvot. Venäjä omasta puolestaan on hyväksynyt ne. Se osallistuu unionimaiden ja Venäjän yhteisen PCA-neuvoston ja sen alakomiteoiden ja työryhmien toimintaan ja on kiinteästi mukana Tacis-ohjelman toteutuksessa. Tämän lisäksi Venäjä julkisti Helsingin huippukokouksen aikaan viime joulukuussa oman EU-strategiansa.

Suomella on tämän ohella oma kahdenvälinen strategiansa. Se on viime kesänä uusittu lähialueyhteistyöstrategia. Lähialueilla tarkoitetaan Baltian maita ja Venäjä osalta Suomen ja Venäjän federaation rajan tuntumaan rajoittuvia alueita: Murmanskin aluetta, Karjalan tasavaltaa, Leningradin aluetta, Pietarin kaupunkia ja Kaliningradin aluetta. Lähialueyhteistyömäärärahoista rahoitetaan yhteistyöhankkeita, jotka voivat olla joko hallintojen välistä sektoriyhteistyötä tai eri tahojen keskinäisiä yhteistyöprojekteja. Uuden strategian mukaan yhteistyöprojektien tulee olla kooltaan suuria, yli 100 000 euroa eli vajaat 100 000 dollaria vuodessa maksavia projekteja, sektoriyhteistyöhankkeet voivat olla pienempiä.

Suomen lähialueyhteistyöstrategia toteuttaa samoja yleisperiaatteita kuin EU-ohjelmatkin, mutta se on luonteeltaan kahdenvälinen, Suomen ja mainittujen federaation subjektien alueita koskeva. EU-ohjelmat edellyttävät sen sijaan tavallisimmin useamman EU-maan osallistumista Venäjä-projekteihin. Suomen lähialueohjelma toteuttaa osaltaan myös Euroopan unionin uutta tärkeää toimintaohjelmaa, joka on nimeltään Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma. Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma nostaa EU:n toiminnassa esiin Itämeren piirin ja arktisen alueen ei vain Unionin alueella vaan myös sen ulkopuolella. Keskeinen pohjoisen ulottuvuuden valtio onkin Venäjän federaatio. - Myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmalla on Venäjän korkeimman johdon tuki.

Suomi kuuluu vanhastaan Pohjoismaiden perhepiiriin. Pohjoismaathan ovat Ruotsi, Suomi, Norja, Tanska ja Islanti. Läheisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Pohjoismaatkin ovat vastikään julkaisseet uuden lähialueohjelmaluonnoksen, joka tulee lopulliseen käsittelyyn vuoden vaihteen jälkeen. Ohjelman toimeenpanoa Pohjoismaat rahoittavat yhteisestä budjetistaan. Kulttuuriyhteistyölle Venäjän ja Pohjoismaiden välillä tarjoutuu monia mahdollisuuksia.

Suomalaisille kulttuurin toimijoille taas EU-ohjelmat ovat tarjonneet edellisellä ohjelmakaudella, vuosina 1996-1999, yllättävän runsaasti rahoitusmahdollisuuksia. Uusi ohjelmakausi näyttää tarjoavan niitä entistä enemmän. Rakennerahasto-ohjelmien sektoriviranomaisia ovat Suomessa lääninhallitukset kulttuurin osalta. Tämän lisäksi erityismahdollisuuden tarjoavat uudet Interreg III ohjelmat, joilla rahoitetaan alueiden välistä vuorovaikutusta ja raja-alueongelmia lieventäviä hankkeita unionimaiden sisällä. Ohjelmatyö on meneillään, ja toimivat viranomaiset Suomessa ovat maakunnan liitot ja työvoima- ja elinkeinokeskukset.

Olen esitellyt näitä toimintaohjelmia ja rahoitusvälineitä tietyssä tarkoituksessa. Niiden toimeenpano ja käyttö edellyttää projekteja ja projektiyhteistyötä. Kulttuurille ei kukaan tule tarjoamaan rahoitusta, kuten ei kenellekään muullekaan. Sen sijaan ohjelmien tavoitteita toteuttavat kulttuurihankkeet ovat tervetulleita.

Foorumi -toiminnan tarkoitus on siis kannustaa Suomen ja Luoteis-Venäjän kulttuurihallintoja ja kulttuurin toimijoita projektiyhteistyöhön toteuttamaan näitä yhteisiä tai yhteisesti hyväksyttyjä yleisiä ohjelmia. Näistä ohjelmista kuulemme foorumin aikana vielä tarkemmin.

Välittömimmin maidemme välistä yhteistyötä ja kulttuuria koskettaa kuitenkin maidemme välillä vuonna 1992 solmittu sopimus yhteistyöstä tutkimuksen, opetuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan sektoreilla. Tämä sopimusasiakirja tarjoaa valtioidemme tasolla yhteistyökehyksen ja kannustaa yhteistyöhön. Sopimuksen toimeenpanoa tarkistetaan määräajoin. Viimeksi keväällä 1999 suomalainen ja venäläinen osapuoli totesi Moskovassa yhteistyömme tilanteen. Tuolloin laadittuun pöytäkirjaan rekkisteröitiin myös foorumi -toiminta ja Ensimmäisen suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin järjestäminen vuoden 2000 viimeisellä vuosineljänneksellä Helsingissä.

Suomen ja Euroopan unionin ja Venäjän keskinäiset sopimukset siis kannustavat yhteistyöhön ja toteuttamaan yhteisiksi koettuja arvoja. Maidemme välisellä kulttuurivuorovaikutuksella on vuosisataiset juuret. Kanssakäymisemme on ollut läheistä. Erityisen kiinteä kulttuurinen kosketus maidemme välillä oli autonomian aikana vuosina 1809-1917. Konkreettisella tavalla sitä kuvaa Riihimäen kaupunginmuseossa parhaillaan oleva Riihimäen -Pietarin välisen rataosuuden avaamisen juhlavuoden taidenäyttely. Niin aatteet ja ideat, ihmiset kuin tavaratkin ovat kulkeneet rataa myöden edes taas, rajan yli.

Vuosisadan alussa suuret suomalaistaitelijat istuivat useita päiviä yhteen menonn ravintola Kämpissa. Kapellimestari Robert Kajanus poistui välillä herraseurueesta. Hän kävi johtamassa konsertin Pietarissa. Kun hän palasi, Jean Sibelius kohotti päänsä lasista ja tokaisi: "Miksi se tuo Kajanus ei pysy paikallaan vaan jatkuvasti hyppää ovessa". - Nyttemmin yhteydet ovat iloksemme jälleen tiivistymässä ja ovi käy ahkeraan.

Päätöslausuma

Osanottajille on toimitettu etukäteen tutkittavaksi foorumi-työryhmien valmistelema päätöslausumaluonnos. Sitä esitellään myöhemmin tarkemmin. Samoin kuullaan siitä, miten päätöslausumatekstiä voidaan vielä foorumin aikana kehittää. Päätöslausuma

teksti tuo julki foorumimme ydintarkoituksen: kulttuurin painoarvon nostaminen kansainvälisessä politiikassa. Se lausuu julki sen, että kulttuuritoiminta on erinomainen, mutta

toistaiseksi liian usein unohdettu, keino keskeisten yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Me kulttuurisektorilla toimivat näemme tietysti kulttuurin itseisarvona, ihmisyyden ja humanismin ilmentymänä niin taiteissa kuin kylien ja kaupunkien ihmisten elämäntavoissa, niin arjessa kuin juhlassakin. Sen lisäksi meidän tulisi itse vakuuttua ja vakuuttaa muut siitä, että aktiivinen kulttuuripolitiikka ja sen käytännön toteutusprojektit vievät yhteiskuntakehitystä toivottuun suuntaan. Meille tarjoutuu vielä tilaisuus tämän foorumin yhteydessä keskustella päätöslausuman sisällöstä tarkemmin.

Huomenna kuulemme lisäksi alueiden hallinnon, Suomen läänien ja Luoteis-Venäjän eri alueiden edustajien käsityksiä siitä, millaisena alueiden johto näkee kulttuurin tehtävän ja siitä, miten alueet voivat osallistua suomalais-venäläisen partneritoiminnan tukemiseen.

Ensimmäisen suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin työtä seurataan tarkoin eri tahoilla. Suomen opetusministeriö on omasta puolestaan lisännyt toimintamme näkyvyyttä ja transparenssia siten, että foorumi-toimintaa varten on laadittu Suomen opetusministeriön kotisivuille foorumia esittelevä sivusto.

Siellä on jo suomen ja venäjän kielellä perustiedot luettavissa, ja foorumi-toiminnan etenemistä ja partneritoimintaa koskevat tiedot viedään sinne tästä eteenpäin. Näin tieto toiminnastamme leviää maailmanlaajuiseen verkkoon ja antaa Suomen ja Luoteis-Venäjän kulttuuritoiminnalle ja yhteistyölle uutta kansainvälistä näkyvyyttä.

© Copyright 2000 Opetusministeriö. webmaster@minedu.fi.