|
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KULTTUURIFOORUMI
-TOIMINTA
Pohjoismaiden ministerineuvoston Pietarin
toimisto
Esa Markkanen
21.11.2000
Arvoisat foorumin osanottajat
Tuon teille terveiset Pietarista, Venäjän
Pohjoisesta pääkaupungista: yhdestä maailman kauneimmasta
kaupungista, jossa minulla on ollut mahdollisuus asua ja
työskennellä yhteensä yli 3 vuotta ensin Suomen
pääkonsulinvirastossa ja sitten muutaman Suomen vuoden jälkeen
Pohjoismaiden ministerineuvoston toimistossa, jonka johtaja nykyisin
Pietarissa olen.
Pohjoismaiden ministerineuvosto aloitti
toimintansa Pietarissa 5 vuotta sitten ja se toimii seuraavilla
maantieteellisillä alueilla
Toimistolla on sivupisteet Petroskoissa,
Arkangelissa ja Murmanskissa, jossa toiminta aloitettiin
virallisesti noin kuukausi sitten. Kaikissa toimistossa on
pohjoismaalainen yhteyshenkilö – Murmanskin toimistoa hoitaa
Suomen kansalainen.
Pohjoismaiden ministerineuvostolla on myös
toimistot Baltian maiden pääkaupungeissa. Nämä perustettiin jo
10 vuotta sitten.
Neuvottelut Pohjoismaiden ministerineuvoston
toimipisteen avaamiseksi Kaliningradiin jatkuvat Venäjän
viranomaisten kanssa. Toimisto avattaneen oman arvioni mukaan
siellä ensi vuonna.
Ministerineuvoston Pietarin toimisto on lähtenyt
liikkeelle pohjoismaisten parlamentaarikkojen aloitteesta. Pietari
ja muut em. 4 hallinnollista aluetta ovat Pohjolan naapureita ja
Pohjoismaille on tärkeää luoda, ylläpitää ja edistää
kontakteja kaikilla tasoilla Venäjän lähialueiden kanssa –
nämä siteet – olkoon ne sitten hallintojen, ystävyyskuntien tai
kansalaisjärjestöjen välisiä - on koettu yhä tärkeämmiksi,
koska meillä on paljon yhteistä - esimerkiksi meri, ja paljon
erilaista - esimerkiksi keskimääräinen elintaso. Pohjoismaiden
ministerineuvosto lähtee kuitenkin siitä, että Venäjää, sen
merkitystä ei saa unohtaa. Luoteis-Venäjä on kuten osallistujat
tietävät keskeinen osa EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa.
Näissä kuvissa näkyy selvästi eri
pohjoismaiden panostus lähialueyhteistyöhön yleensä (Baltian
maat mukana) ja se ero mikä on bi-lateraali- ja
yhteispohjoismaisella rahoituksella. Venäjän osuus on ollut
prosentuaalisesti merkittävin Suomen ja Norjan kahdenvälisessä
avussa. Kun tarkastellaan rahoituksen kasvua niin Ministerineuvoston
osuus on kasvanut vuoden 1996 100 milj. DKK:sta 137:ään MDKK:hon
vuonna 1999 eli 37% kun taas bi-avustukset saman ajankohtana ovat
kasvaneet 1700 MDKK:sta 2200 MDKK:hon eli prosentuaalisesti
vähemmän. Kaikkiaan ministerineuvoston osuus
lähialuerahoituksesta on vaatimattomat 6.2% kun kaikkien
pohjoismaiden bi-avustukset lasketaan mukaan. Tässä yhteydessä on
kuitenkin syytä mainita, että kahdenvälisestä avusta varsin
vaatimaton osa menee kulttuurisektorille, ympäristökysymysten
ollessa keskeisin painoalue. Ministerineuvoston puolella sen sijaan
kulttuuri on ollut ja tulee olemaan painoalue.
Tässä ei ole mahdollisuutta kertoa kaikkea
sitä mitä ministerineuvosto tekee Venäjän lähialueilla, mutta
mielelläni kertoisin niistä hankkeista, mitkä tällä hetkellä
ovat ajankohtaisia ja sen jälkeen uudesta strategiasta, mihin
tulevaisuudessa ollaan panostamassa voimavaroja. Tässä yhteydessä
on syytä mainita, että vuonna 2001 Suomi on ministerineuvoston
puheenjohtajamaa, jolloin Venäjän merkitys ei ainakaan vähene
pohjoisessa yhteistyössä.
Tässä kuvassa näkyy pääosin pohjoismaisten
instituutioiden lähialuerahoitus. Tähdellä merkityt liittyvät
kulttuuriin tavalla tai toisella..
Ministerineuvosto harjoittaa tällä hetkellä
yhteistyötä seuraavilla aloilla:
Näillä aloilla ministerineuvosto rahoittaa
suuriakin projekteja esim. terveydenhuollon tai energiayhteistyön
alueella, järjestää seminaareja, koulutusta ja virkailija- ja
tutkijavaihtoa, edesauttaa kontaktien löytämisessä Pohjolan ja
Venäjän kesken, välittää tietoa molempiin suuntiin jne.
Toimintamuodot ovat monet ja hyvin joustavat ja mukautuvat uusien
vaatimusten mukaisesti.
Kaikessa toiminnassa on itsestään selvää,
että Venäjällä olevat ongelmat ratkaisee Venäjä itse joko apua
saaden tai ilman sitä.
Pohjoismaisella rahoituksella voidaan toimia
katalysaattorina, esitellä omia ongelmanratkaisuja, mutta ei tuoda
valmista mallia eikä rahoittaa suuria hankkeita kokonaan
pohjoismaisin varoin: Venäjän sitoutuminen – eikä vähiten
rahallinen – on lähtökohta pohjoismaisten hankkeiden
käynnistämiselle yhä enenevässä määrin. Sen lisäksi muita
lähtökohtia ovat myös pohjoismainen hyöty, pyrkimys verkostojen
luomiseen eli pysyviin yhteistyösuhteisiin ja kertahankkeista
luopuminen sekä kestävän kehityksen aikaansaaminen. Pohjoismaisen
yhteistyön kautta pyritään myös tukemaan kansalaisjärjestöjen
toimintaa.
Kulttuuriyhteistyö Luoteis-Venäjällä on koko
Ministerineuvoston 5 toimintavuoden ajan ollut kenties merkittävin
yhteistyöalue. Sen kautta on voitu tehdä Pohjoismaita tunnetuksi
Luoteis-Venäjällä ja vahvistaa jo olemassa olevia siteitä ja
luoda uusia. Kulttuurissa on tärkeää että kyse on
kahdensuuntaisesta toiminnasta. Toistaiseksi suunta Venäjältä
Pohjoismaihin on ollut varsin vähän käytettyä.
Pietari on yksi Euroopan merkittävimpiä
kulttuurimetropoleja, jonka vertaista Pohjoismaissa ei ole.
Ihmetellä kuitenkin sopii mm kaupungin tarjontaan nähden
valitettavan ja hämmästyttävän vähäistä ulkomaalaisten,
erityisesti pohjoismaisten, katsojien tai esiintyjien määrää eri
kulttuuritilaisuuksissa.
Katsojien määrään vaikuttaa myös
Ministerineuvostoon tulleen palautteen mukaan ainakin Pietarin
useimmissa kulttuurilaitoksissa vallitseva
kaksoishintajärjestelmä, jossa ulkomaalaiset maksavat paikasta
riippuen n 5 - 10 kertaa suuremmat pääsymaksut kuin venäläiset.
Tämä on koettu ulkomaalaisten taholla diskriminointina eikä
käytäntö vastanne Venäjän ratifioimia kansainvälisiä
sopimuksia. Minusta tämä käytäntö ei tuo rahapulassa
kamppaileville kulttuurilaitoksille lisää varoja, vaan pitkällä
tähtäimellä käy valitettavasti päinvastoin.
Ministerineuvoston Pietarin toimiston
rahoittamista kulttuurihankkeista voidaan tässä mainita
esimerkkinä seuraavat:
- toimisto rahoittaa vuosittain n 20 eri pohjoismaisten kielten
kurssia
- toimisto tukee Luoteis-Venäjällä järjestettäviä
pohjoismaisten kielten päiviä, esimerkkinä tästä ensi
vuonna järjestettävät Suomen kielen päivät
- Lisäksi toimiston rahoituksella järjestettiin kuluvana
vuonna suuri kansainvälinen Fabergé-kilpailu nuorille
kultasepille ja esim. lasten teatterifestivaali Petroskoissa
- Toimiston pysyvä, Venäjällä suuren suosio saanut ohjelma
on nimeltään Sleipnir, jossa vuosittain usealle kymmenelle
nuorelle venäläiselle taiteilijalle annetaan mahdollisuus
työskennellä jossakin Pohjoismaassa. Tänä vuonna hankkeen
rahoituksessa yhdessä Ministerineuvoston kanssa oli mukana
Soros-säätiö.
- Suomea koskevana mainittakoon Helsingin
kulttuuripääkaupunkihankkeeseen liittyen yhden venäläisen
teatteriryhmän esityksen tukeminen sekä laaja
Suomenlinna-valokuvanäyttely, joka järjestettiin keväällä
Pietarissa toimittajien talossa.
Tässä oli siis joitakin konkreettisia
esimerkkejä nykyisestä toiminnasta.
Pohjoismaiden ministerineuvostossa on laadittu
uusi strategia lähialueita varten. Sen perusteella tullaan
tekemään vuoden vaihteen tienoilla päätös linjauksista ja
priorisoinneista lähialueyhteistyössä. Haluan heti sanoa, että
mikäli työryhmän esitys toteutuu ja siitä tehdään päätös
merkitsee se ensi sijassa Pohjoismaisen yhteistyön painopisteen
siirtämistä Luoteis-Venäjään, jolloin maantieteellisesti
keskeisimpiä alueita ovat Luoteis-Venäjä sekä Kaliningrad ja
Pskovin alue.
Uuden strategian lähtökohdat lyhyesti
kerrottuna ovat seuraavat:
Ministerineuvosto tulee käynnistämään
hankkeita seuraavilla priorisoiduilla aloilla:
- pohjoismainen hyvinvointimalli ml terveys ja tasa-arvo
- kestävän kehityksen edistäminen energia- ja
ympäristöhankkeissa
- lapset ja nuoret
- kulttuuri
- kuluttajapolitiikka ja elintarviketurvallisuus
Kulttuuri on alue, jota – kuten jo sanoin –
varsin vähäisessä määrin rahoitetaan kahdenvälisesti tai esim.
EU:n ohjelmien kautta.
Tulevan vuoden ohjelmista haluaisin mainita
muutaman: Pohjoismaiden kulttuurirahaston tuella Pietarin toimisto
järjestää tasa-arvokysymyksiin liittyen pohjoismaisille ja
venäläisille naisille kahden viikon ohjelman "Aleksandra ja
Edith". Nimet viittaavat tunnettuihin ja merkittäviin naisiin
Aleksandra Kollontaihin ja Edith Södergraniin. Mitä ohjelma
sisältää, se on vielä salaisuus. Ministerineuvosto tukee
lisäksi mm Pietarin Eurooppa-yliopiston Arts-management-koulutusta
sekä useita lapsiin ja nuoriin liittyviä kulttuuriprojekteja.
Uudet kulttuuriprojektit syntyvät myös innoituksesta ja pikaisella
aikataululla. Siksi olemme varautuneet myös ex-tempore –hankkeisiin.
Hyvät esitykset kulttuurihankkeiksi ovat tervetulleita
toimistossamme. Yritämme olla varsinkin kulttuurin alueella
ennakkoluuloton ja epäbyrokraattinen toimisto. Tervetuloa
käymään Pietarissa, Leningradin ja Barentsin alueella.
Toiminnastamme on täällä saatavilla esite englannin- ja
venäjänkielisenä.
|