SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KULTTUURIFOORUMI -TOIMINTA

Partneritapaaminen Ensimmäisen suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin yhteydessä

Neljä maaherraa etsi suomalaisia partnereita

Ensimmäiseen suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin sai kutsun kaikkiaan 74 partneria, 36 suomalaista ja 38 venäläistä. Osallistumiseen johtanut prosessi oli seuraava.

Pietarissa 29.2. - 1.3.2000 järjestetyssä Suomalaisen ja Venäläisen työryhmän yhteistapaamisessa päätettiin, että foorumi-toimintaan liittyvän partneritoiminnan käynnistää suomalainen osapuoli. Päätös oli luonteva seuraus päätöksestä, jonka mukaan ensimmäinen kulttuurifoorumi kokoontuu Helsingissä.

Suomalainen työryhmä organisoi suomalaisten partnereiden nimeämisen seuraavasti. Sovittiin, että työryhmän jäseninä olevat maaherrat järjestävät läänissään partneritoiminnasta informoivan tilaisuuden. Maaherra Eino Siuruainen järjesti sellaisen Oulussa 20.3.2000, maaherra Pirjo Ala-Kapee järjesti Itä-Suomen läänin tilaisuuden 27.3.2000 ja maaherra Tuula Linnainmaa Etelä-Suomen läänin tilaisuuden Helsingissä 19.4.2000.

Länsi-Suomen läänin mukaantulo foorumi-toimintaan

Länsi-Suomen lääni ei tuossa vaiheessa ollut vielä mukana. Kun Suomalainen työryhmä aikanaan asetettiin, lähtökohtana oli, että työssä ovat mukana kaikki Venäjän federaation rajaan rajoittuvat Suomen läänit. Näin Länsi-Suomi jäi pois. Kun sitten saimme tiedon, että venäläinen työryhmä koostuu koko Luoteis-Venäjän Assosiaation kulttuuriasioista koordinoivasta komiteasta, eli koko Luoteis-Venäjä on edustettuna ensimmäisen varaministeri Dementjevan johdolla venäläisessä valmisteluelimessä, kulttuuriministerimme Suvi Lindén päätti kutsua Suomalaisen työryhmän työhön mukaan myös maaherra Heikki Kosken Länsi-Suomen läänistä.

Partnerit ilmoittautuvat maaherralle ja työryhmä päättää partnereista

Maaherrojen kutsusta partneritilaisuuteen osallistui kunkin läänin kulttuuritoimijoita. Heille kerrottiin foorumi-toiminnasta. Niitä, joita uusimuotoinen yhteistyö foorumin puitteissa kiinnosti jatkossakin, kehotettiin tilaisuuden jälkeen ilmoittamaan kiinnostuksestaan maaherralle.

Suomalainen työryhmä piti kokouksensa 3.5.2000. Tässä kokouksessa maaherrat esittelivät lääninsä suomalaiset partneriehdokkaat. Kaikkiaan partneriehdokkaita ilmaantui 67. Suuri lukumäärä yllätti työryhmän. Foorumi-toiminnasta ei ollut vielä tiedotettu, toimintatapa oli uusi, ilmoittautumisaika oli lyhyt. Silti kiinnostusta oli runsaasti, ja sitä ilmaantui vielä jälkikäteenkin.

Tiedot suomalaisista partneriehdokkaista toimitetaan venäläiselle osapuolelle

Lähetimme venäläiselle pääkoordinaattorille Juri Aleksandrovitshille Novgorodiin tiedot kaikkiaan 72 partneriyhteistyöstä kiinnostuneesta. Olimme kääntäneet venäjäksi kutakin partneria esittelevän kuvauksen ja yhteystiedot.

Odotimme kesän mittaan tietoja venäläisistä partnereista, mutta niitä ei tullut. Lomakausi ilmeisesti oli esteenä. Partnerien nimeäminen eteni sitten ripeästi, kun Juri Aleksandrovitsh saapui Helsinkiin syyskuussa 2000. Kävimme seikkaperäisesti lävitse suomalaiset partneriehdokkaat ja heidän yhteistyökumppania koskevat toivomuksensa. Juri Aleksandrovitsh saattoi suoraan nimetä useita venäläispartnereita. Lopullinen päätöksenteko jäi kuitenkin 12.10.2000 kokoontuvan Luoteis-Venäjän kulttuuriasioita koordinoivan komitean kokouksen tehtäväksi.

Luoteis-Venäjän alueen partnerit nimetään 12.10.2000

Sen jälkeen valmistelijoilla onkin ollut kiirettä. Partnereiden yhtyeensaattamisesta on huolehtinut opetusministeriössä Jussi Soini, joka on keskustellut arvoisien Luoteis-Venäjän kulttuurijohtajien kanssa puhelimitse lähes päivittäin. Partneritoivomuksia on sovitettu yhteen.

Ensimmäiseen suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin Helsinkiin kokoontuu yhteensä 35partneriparia. He tutustuvat toisiinsa ja suomalaisen partnerin ehdottamaan hankeideaan ja alkavat kehittää sitä yhdessä.

Ensi vuonna, kun foorumi kokoontuu Novgorodissa, venäläinen työryhmä nimeää ensin partneriehdokkaat, ja suomalainen työryhmä etsii heille vastapartnerit. Tuolloin kehittämistyö aloitetaan venäläisen partnerin esittämästä ideasta. Näin aloite on vuorovuosin kummallakin osapuolella.

Suomalaiset hankekuvaukset venäläisille partnereille venäjäksi

Jussi Soini on ollut yhteydessä myös suomalaisiin partnereihin. Niitä, joille on löytynyt venäläinen partneri, on pyydetty tekemään liuskan mittainen kuvaus itsestään ja hankkeistaan.

Suomen ja Venäjän välinen kulttuuriyhteistyö on erityisen haastavaa kielikysymyksen vuoksi. Valitettavasti Suomessa puhutaan vain vähän venäjää, englanti on suomalaisten eniten hallitsema vieras kieli. Suomen kieltä, joka on pienen kieliryhmän kieli, ei taas Luoteis-Venäjällä juurikaan hallita.

Olemme ratkaisseet kieliongelman siten, että suomalaisten partnereiden hankeideastaan tekemä kuvaus on käännetty venäjäksi. Käännökset on toimitettu venäläiselle koordinaattorille etukäteen. Tarkoitus on, että venäläinen partneri on perehtynyt hankeideaan ja miettinyt omaa jatkoehdotustaan sille.

Foorumissa 20 tulkkia partnereiden välisiä keskusteluita varten

Ensimmäisenä foorumi-päivänä partnerit kohtaavat. Partnerit on jo foorumi-salissa istutettu vierekkäin. Heillä on hanketunnusnumero rinnassaan: suomalaisella ja venäläisellä partnerilla sama numero. Partnerit ovat löytäneet toisensa kuten rusettiluistelun partnerit. Rusettiluistelussa ennen jaettiin erivärisiä silkkinauhoja naisille ja miehille. Se nainen ja mies, joilla oli samanvärinen nauha, sitoivat nauhat yhteen, ja yhteinen luistelu saattoi alkaa.

Jotkut pareista ovat saattaneet löytää yhteisen kielen. Oletuksemme kuitenkin on, että sellaista ei ole löytynyt. Sen vuoksi olemme varanneet foorumiin 20 tulkkia. Yksi tulkki tulkitsee kahden parin keskustelut. Kumpaakin paria tulkataan puolen tunnin ajan.

Tulkki on perehtynyt partnereiden hankeideaan, sillä kullekin parille nimetty tulkki on kääntänyt suomalaisen partnerin laatiman partnerikuvauksen.

Puolen tunnin keskustelut paria kohden kahvitauon aikana

Partnerikeskustelut käydään siihen varatun tunnin aikana. Tämä tunnin jakso on samalla kahvitauko. Ensimmäinen pari keskustelee tulkin välityksellä puoli tuntia, toinen puoli nauttii sillä välin kahvia. Toinen pari aloittaa puolen tunnin kuluttua, ja keskustelunsa päättäneet siirtyvät kahville. Suomalainen partneri huolehtii siitä, että partnerit ja tulkit löytävät toisensa.

Partnerikeskustelut käydään foorumi-salissa. Tulkit jäävät foorumi-saliin ja samoin ensimmäisen partnerikeskusteluvuoron saaneet. Muu osa foorumin osanottajista siirtyy vastapäiseen saliin kahville.

Osa venäläisistä lähtee foorumin jälkeen suomalaisen partnerin vieraaksi

Venäläiselle partnerille etukäteen annettu suomalaisen partnerin esittelyteksti sisältää eräissä tapauksissa muutakin informaatiota. Puolet suomalaisista partnereista on kutsunut venäläisen kumppaninsa foorumin jälkeen kotipaikkakunnalleen. Tarkoitus on, että partneri voi tutustua suomalaisen kumppaninsa hankkeeseen ja kotipaikkakuntaan tarkemmin. Näin yhteistyö syvenee ja hanke lähtee liikkeelle nopeasti.

Illalliskeskustelut partnereiden välillä ensimmäisen päivän iltana

Ensimmäinen foorumi-päivä päättyy buffet-illalliseen. Buffet-tyyppinen illallinen antaa mahdollisuuden jatkaa partnerikeskustelua. Tulkit tulevat myös illalliselle, ja heidän tehtävänään on tulkata partnereiden välisiä keskusteluita ruokailun lomassa.

Keitä ovat suomalaiset ja venäläiset partnerit - hanketiedot internetissä

Suomalaisia partnereita on neljän läänin alueelta seuraavasti: Lapin läänistä 11, Oulun läänistä11, Itä-Suomen läänistä 9 a Etelä-Suomen läänistä 3. Venäläisiä partnereita on Karjalan tasavallasta 7, Arkangelin alueelta 7, Kaliningradin alueelta 3, Murmanskin alueelta 6, Pietarista 5, Novgorodin alueelta 3, Vologdan alueelta 1, Komin tasavallasta 4, Pihkovan alueelta 2 ja Leningradin alueelta 1.

Suomalaisten partnereiden esittämät hanketiedot on viety etukäteen suomen ja venäjän kielillä internetiin. Kutakin hanketta varten on varattu oma tila. Partnerit saavat tällä sivulla kertoa hankkeensa etenemisestä. Suomalainen partneri ilmoittaa heti foorumin ja mahdollisen kahdenkeskisen tapaamisen jälkeen, mitä osapuolet keskenään sopivat, miten he aikovat viedä hankettaan eteenpäin.

Joissakin tapauksissa saattaa käydä myös niin, että yhteistyölle ei tapaamisen perustella löydykään pohjaa. Tällainen tulos ei ole mikään tappio tai epäonnistuminen. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään aina osapuolten välillä hankeidean toteutettavuus (feasibility). Tämän selvityksen lopputulos, tarkoittaa se sitten hankkeen käynnistymistä tai siitä luopumista, on tulos sellaisenaan.

Foorumi tekee näkyväksi yksittäisiä hankkeita ja tukee kansalaistoimintaa

Suomen ja Venäjän ja muiden EU-maiden ja Venäjän kesken on Luoteis-Venäjän alueella menossa monia kooltaan valtavia hankkeita, ajatellaanpa vaikkapa energiaan ja metsätalouteen ja ympäristönsuojeluun liittyviä hankkeita.

Kulttuuri- ja kansalaistoimintahankkeet ovat usein pieniä, ruohonjuuritason hankkeita. Foorumi-toiminta yhdistää näitä hankkeita eräänlaisen yhteisen suojan, sateenvarjon

alle. Hankkeet saavat näkyvyyttä ja arvostusta, kun ne liittyvät suureen kokonaisuuteen. Foorumi-työryhmät toivovat, että internet-informaatio ja foorumin sateenvarjon alla toimiminen takaa turvallisen hankeympäristön. Suomen ja Luoteis-Venäjän kulttuurihallinnot antavat apuaan hankkeiden kehittämisessä käytettävissä olevin keinoin.

Foorumin toisena päivänä kuullaan partnereiden esityksiä ehdotetuista yhteistyöhankkeista. Mahdollisesti silloin jo foorumin osanottajat saavat kuulla partnereiden kommentteja siitä, miten ensimmäisen foorumi-päivän tapaaminen sujui.

Tämän jälkeen osanottajat siirtyvät kahville vastapäiseen saliin, lukuun ottamatta tulkkeja ja ensimmäisessä keskusteluvuorossa olevia partnereita. Ensimmäisessä keskusteluvuorossa olevat ovat seuraavien hankenumeroiden mukaiset partneriparit ja heidän tulkkinsa. (Luettelo ensimmäisessä tulkkausvuorossa olevista partnereista.)

Suomen pääkoordinaattori
Neuvotteleva virkamies, Fil.tri
Paula Tuomikoski

 

 

© Copyright 2000 Opetusministeriö. webmaster@minedu.fi.