|
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KULTTUURIFOORUMI
-TOIMINTA
[päivitetty 28. 11. 2002]
Yhteenveto
päätösistunnon venäläisten vieraiden puheista
Komin
tasavallan kulttuuriministeri Svetlana Gortshakova kertoi puheessaan
pitävänsä kulttuurifoorumitoimintaa jouhevana yhteistyön muotona,
josta hyötyvät niin kulttuurialan ruohonjuuritason toimijat kuin
hallinnollisetkin elimet.
Esimerkkinä
hallintojen välisestä yhteistyöstä voi pitää opetusministeriön
kulttuuri- liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtaja Kalevi
Kivistön sekä neuvotteleva virkamies Paula Tuomikosken vierailua
Komissa syksyllä 2002. Vierailun tarkoituksena oli toisaalta
tutustuminen Komin tasavaltaan, toisaalta kulttuurifoorumitoimintaan
liittyvien hankkeiden kehittäminen. Vierailun merkittävimpänä antina
voi pitää maiden välisen yhteistyön kehittämistä koskevaa
muistiota sekä ihmisten välille syntyneitä kontakteja. Muistioon
liitettiin 11 konkreettista yhteistyöhanketta. Näiden hankkeiden
kehittämistä on tarkoitus jatkaa vuoden 2003 alkupuolella.
Molemminpuolisten
yhteistyöhankkeiden kenttään sisältyy monenlaista kulttuuria kuten
esimerkiksi lasten taidetoiminta, museoyhteistyö, kansanperinteeseen ja
kansantaiteeseen liittyvä toiminta ja kulttuurimatkailun kehittäminen.
Gortshakovan mukaan Komin tasavallan päämääränä on tehdä
tunnetuksi Komin omaperäistä kulttuuria, perinnettä ja
Pohjois-Euroopan ainutlaatuista luontoa.
Gortshakova
korosti, ettei foorumitoiminnan merkitystä maidemme kulttuurille vielä
ymmärretä, mutta toiminnan vaikutus tulee näkymään ihmisten ja
kansojen välisissä suhteissa globaalillakin tasolla.
Arkangelin
kulttuurikomitean puheenjohtaja Irina Gubinan mukaan Arkangelin alue
on tehnyt yhteistyötä Suomen kanssa jo vuodesta 1993 alkaen.
Alkuaikoina yhteistyö oli paljolti vierailuja maiden välillä. Matkoja
tekivät kirjastovirkailijat, muusikot, taiteilijat sekä lapset.
Gubina
korosti puheenvuorossaan lapsien merkitystä yhteistyön kehittämisessä.
Hän mainitsi ns. Barentsin alueen koulun, jossa lapset voivat tutustua
naapurialueiden kulttuuriin. Naapurimaiden kulttuureihin tutustuminen
voi auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään paremmin paitsi vieraita
kulttuureja, myös heidän omaa kulttuuriaan. Tämän takia Gubina
ilahtui erityisesti ensi vuoden foorumin aiheesta, joka on 'Nuoret ja
kulttuuri'. Myös vuotta aikaisempi Novgorodin foorumi poiki nuorten välistä
yhteistyötä, jonka tuloksia, nuorten tekemiä taideteoksia, oli nähtävillä
Lappeenrannan kaupungintalolla foorumin aikana.
Antropologisen
ja etnografisen museon (Kunstkamera) johtaja Juri Tshistov esitteli
Tampereen museokeskus Vapriikin kanssa toteutettavaa yhteistyötä.
Vuodesta 1998 tehdyllä on yhteistyöllä on myös hyvät tulevaisuuden
näkymät.
Tshistov
kertoi Antropologisen ja etnografisen museon toiminnasta. Museolla
kokoelmiin kuuluu etnografisia ja arkeologisia artefakteja. Toiminnassa
on toisaalta kyse museotyöstä; esineiden säilyttämisestä, näyttelyiden
rakentamisesta, näyttelykatalogien luomisesta ja internet-sivujen ylläpidosta,
toisaalta museon toimintaan liittyy olennaisesti myös tutkimuksellinen
aspekti. Tiedeinstituuttina museo luo historiallis-etnografisia
kuvauksia kansoista ja niiden perinteisestä sekä tämänhetkisestä
materiaalisesta ja henkisestä kulttuurista. Instituutin
toiminta-alueeseen kuuluu kansojen alkuperän ja kansojen etnisen
historian tutkimus, etnoarkeologia, kulttuuriantropologia, muinaisten
yhteiskuntien tutkimus sekä folkloristiikka.
Kunstkamera
tekee myös kansainvälistä yhteistyötä eri tahojen kanssa
osallistuen tieteellisiin ja museologisiin ohjelmiin sekä näyttelyprojekteihin.
Vapriikin kanssa tehtävästä yhteistyöstä on esimerkkinä vuosina
1998-1999 järjestetty näyttely 'Samaanit - Siperian luonnonkansojen
salattu maailma' sekä vuonna 2002 järjestetty 'Pohjoinen hehku:
Arktiset sivilisaatiot' -näyttely.
Vuosien
2002-2004 aikana on myös tarkoitus toteuttaa yhdessä inkeriläisyyttä
käsittelevä näyttely. Vapriikin museoalan asiantuntijoiden on
tarkoitus osallistua Pietarissa Antropologisen ja etnografisen museon
Australian ja Oseanian kansoja käsittelen näyttelyn rakentamiseen.
Kunstkamerasta aiotaan puolestaan osallistua Vapriikin kansainväliseen
'Dawn of the Human Spirit' -näyttelyyn keväällä 2003. Suunnitelmissa
on myös etnografisten kenttätyömatkojen toteuttaminen Venäjällä
yhdessä suomalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa, konferenssit
ja seminaarit Pietarissa ja Tampereella sekä näihin liittyvä
julkaisutoiminta, tieteellisten multimediaesitysten luonti yhteistyössä,
sekä Vapriikin ja Kunstkameran restaurointiyhteistyö sekä näyttelysuunnittelijoiden
tutustumismatkat.
Kannon
Dans -tanssiryhmän ja tanssikoulun johtaja Vadim Kasparov
esitteli aluksi moderniin jazztanssiin erikoistuneen koulun toimintaa.
Vadim ja Natalia Kasparovin tavoitteena on nykytanssin ja jazztanssin
tunnetuksi tekeminen Venäjällä ja ammattimaisten esiintyjien
kouluttaminen. Kasparovin mukaan Kannon Dans -tanssikoulu on Venäjällä
alansa uranuurtaja. Koulussa opiskelee 200 eri ikäistä alan
harrastajaa sekä professionaalisesti tanssiin orientoituvaa ihmistä.
Koulussa opetetaan erilaisia nykytanssin tyylejä; jazzia, modernia
tanssia, funky jazzia, klassista koreografiaa , afroa jne. Koulu järjestää
myös seminaareja ja sillä on vireillä kansainvälisiä projekteja.
Koulu
järjestää kaksi kansainvälistä festivaalia vuodessa: jazztanssin ja
-musiikin festivaalin keväisin sekä kesäisin 'Открытый
взгляд'
(Avoin näkemys) -festivaalin, johon osallistuu tanssijoita Englannista,
Ranskasta, USA:sta, Saksasta, Suomesta, Alankomaista, Virosta,
Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja muualta maailmasta. Suomesta
tapahtumaan on osallistunut Aurinkobaletti ja Suomen
kulttuuri-instituutti on ollut mukana tapahtuman järjestelyissä.
Suomalais-venäläisen yhteistyön esimerkkinä voi pitää mm. Kannon
Dans -ryhmän yhdessä suomalaisen koreografi Sari Lievosen kanssa
toteuttamaa esitystä 'Когда
время на
исходе' (Kun
aika on lopuillaan), joka oli katsoja ja arvostelumenestys.
|