SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KULTTUURIFOORUMI -TOIMINTA

Toinen Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Novgorodissa 15.-17.11.2001

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson

Historiasta

Lappeenrannan kaupungilla on värikäs historia kahden erilaisen kulttuurin rajakaupunkina. Jo keskiajalla Lappeenrannan nykyinen satama-alue tuli tunnetuksi Lapveden markkinapaikkana. Markkinapaikkana se oli niin huomattava, että kenraalikuvernööri Pietari Brahe suositti Ruotsin kuningatar Kristiinalle kaupunkioikeuksien myöntämistä. Vuonna 1649 kuningatar Kristiina allekirjoitti perustamiskirjan ja antoi uudelle kaupungille nimen Lappeenranta, Villmanstrand  ja vaakunan, jossa oli villimies nuijan kanssa seisomassa Saimaan rannalla.

Lappeenrannan Linnoitusniemen ja satama-alueen vaiheissa on historiallista ulottuvuutta yli tavanomaisen paikallisuuden. Se on keskiaikainen markkinapaikka, yksi Suomen tervakaupan suuria keskuksia 1600-luvulla ja rajakaupunki, jonka elämään idän ja lännen vuorovaikutus on aina tuonut omaperäistä dramatiikkaa.

Lappeenrannan saatua kaupunkioikeudet 1649 ryhdyttiin kaupunkia myös linnoittamaan osana Ruotsi–Suomen itärajaa. Varojen puutteessa linnoitustyöt kuitenkin lopetettiin vuonna 1728. 

Ruotsi–Suomen suurvalta-aseman murruttua Suuressa Pohjan sodassa tahtoivat eräät ruotsalaiset piirit - hattupuolue - vallata 20-vuotta aikaisemmin menetetyt maa-alueet takaisin. Tässä ns. Pikkuvihan nimellä tunnetussa Hattujen sodassa käytiin vuonna 1941 Lappeenrannan verinen taistelu, jonka venäläiset ylipäällikkönsä marsalkka de Lacyn johdolla voittivat. Taistelun seurauksena Lappeenranta ryöstettiin, linnoituksen puurakenteet ja osa rakennuksista poltettiin. Vaikka Lappeenrantaa ei miehitettykään, kaupunki lamaantui täysin. Sodan jälkeen solmitussa Turun rauhassa raja siirtyi Kymijokeen ja Lappeenranta ns. Vanhan Suomen osana siirtyi Venäjän valtakunnan alaisuuteen.

Venäläiset ryhtyivät uudistamaan tuhottua kaupunkia ja linnoituslaitteita 1700- puolivälissä. Vuosien 1788 –1790 sodan jälkeen keisarinna Katariina II määräsi linnoitustöiden johtoon sotamarsalkka  Aleksandr Suvorovin. Marsalkka Suvorovin aikana saatettiin loppuun Linnoitusniemen mittava rakennustyö, jonka mittasuhteet ovat nähtävissä tänä päivänäkin.

Vaikka marsalkka Suvorov tunnettiin säälimättömänä ja kunnianhimoisena miehenä hän elää edelleenkin lukuisissa tarinoissa originellina ja vaatimattomana miehenä. Hänen kerrotaan puhuneen sujuvasti suomea ja liikkuneen kansan parissa siviilivaatteissa luotaamassa ihmisten mielialoja ja tuntemuksia.

Suomi liitettiin kokonaisuudessaan Venäjään Suomen  sodan jälkeen vuonna 1809. Lappeenrannan linnoituskin oli tehnyt sotilaallisen ja puolustuksellisen tehtävänsä. Linnoituksessa oli vielä vuonna 1810 alkupuolella majaillut jopa 2000 sotilasta, mutta rajojen siirryttyä Pohjanlahdelle ja Tornionjoelle, Linnoituksen toiminta varuskuntana lakkautettiin. Samalla Lappeenranta menetti hetkeksi merkityksensä varuskuntakaupunkina. Kun sotilaat olivat lähteneet, kasvoi väestön mielenkiinto itään. Kauppamatkat Viipuriin ja Pietariin mahdollistuivat. Monimuotoinen rahdinajo ja markkinamatkat olivat osa lappeenrantalaista elämänmenoa. Lappeenrannan linnoitusniemellä ovat vaikuttaneet kauppiaat, ja sotilaat, ortodoksipapit ja hallintomiehet, suomalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. Linnoituksen mielenkiintoinen ja värikäs historia näkyy vielä tänä päivänä miljöössä, kasvillisuudessa, rakennustyyleissä ja vallien muodoissa.

Linnoitusniemeltä Lappeenranta on vuosien saatossa kasvanut ja levittäytynyt pitkin Saimaan rantaa.  Linnoituksesta on muodostunut yksi Lappeenrannan kaupunginosa, jota on kunnostettu  alkuperäiseen asuunsa. Linnoitusvallit on restauroitu. Linnoituksessa sijaitsevat mm. kaupunginarkisto, Etelä-Karjalan museo, Taidemuseo ja Ratsuväkimuseo sekä Tanssiopisto, Kuvataidekoulu, taitelijoiden työpajoja ja koulutuspaikkoja sekä vanhoja kunnostettuja asuinrakennuksia. Alueella asuu hieman yli 100 lappeenrantalaista

Lappeenranta tänään

Nykyisin Lappeenranta on Etelä-Karjalan maakunnan hallinnollinen, elinkeinoelämän, matkailun ja kulttuurin keskus. Asukasluvultaan lähes 60.000 asukkaan kaupunkina se on Suomen 11:nneksi suurin. Lappeenranta tunnetaan erityisesti kauniista luonnostaan, Saimaasta, ystävällisistä ihmisistä ja iloisen karjalaisen kaupunkiluonteen värittämästä kaupunkikuvastaan. 

Kaupunki on palannut historiallisille juurilleen Venäjän kaupan ja yhteistyön edelläkävijänä. Vanhat ja hyviksi havaitut kuljetusreitit, kauppa ja yhteistyö kukoistavat tänä päivänä.

Lappeenrannan vahvuustekijöitä ovat:

• sijainti- ja tukikohta-asema EU:n ja Venäjän raja-alueella

• vahva teollinen perusta ja vientiteollisuuden kansainväliset yhteydet

• monipuolinen korkeakoulu- ja oppilaitosverkosto

• kehittyneet maantie-, rautatie-, vesitie- ja lentoliikenneyhteydet

• monipuoliset kansainvälistymistä tukevat palvelut

Lappeenrannassa kansainvälistyminen on yksi strateginen painopistealue. Omilla päätöksillä ja toimenpiteillä kaupunki tukee kehitystä, jonka myötä se pystyy tarjoamaan ensiluokkaiset  ja kilpailukykyiset palvelut yhtä hyvin idänkaupan asiantuntijapalveluita hyödyntäville yrityksille kuin niille, jotka hyödyntävät alueen osaamista sekä koulutus- ja tutkimustoimintaa. 

Lappeenrannan vetovoima ja kasvuodotukset perustuvat vahvaan perusteollisuuteen, koulutukseen ja osaamiseen sekä Lappeenrannan ainutlaatuiseen logistiseen sijaintiin. 

Lappeenrannan logistinen sijainti EU:n ja Venäjän rajalla on kaupankäynnin, yhteistyön ja muun kanssakäymisen kannalta katsoen ainutlaatuinen. Yritysten sijoittumispaikkana se tarjoaa ensiluokkaiset ja kilpailukykyiset palvelut koko Euroopan markkina-alueelle. Venäjälle suuntautuvan kaupan asiantuntijapalveluita hyödyntäville yrityksille kaupungin maantieteellinen asema on ainutlaatuinen. Lappeenrannasta kulkevat kaikkien eri liikennemuotojen runkoreitit Venäjälle.

Yhteydet itään ja länteen sujuvat nopeasti. Maantieliikenne kulkee Lappeenranta- Nuijamaa ja rautatieliikenne Lappeenranta–Vainikkala rajanylityspaikkojen kautta. Maantie- ja rautatieyhteyksien ohella on tarjolla kansainvälisen lentokentän lisäksi myös Saimaan kanavan vesiväylä.

Mustolassa Saimaan kanavan varrella sijaitsee Suomen suurin sisävesisatama. Mustolassa toimiva Lappeenrannan Vapaa-alue Oy tarjoaa tuontia, vientiä ja kauttakulkua harjoittaville yrityksille vapaavarastopalveluja.

Teollisuuskaupungin perinteet ovat vankka perusta myös uudelle yritystoiminnalle. 

Puunjalostusteollisuuden keskittymistä Lappeenrannan alue on yksi maailman suurimpia ja kehittyneimpiä. Etelä-Karjalan alueella sijaitsevat mm. UPM-Kymmenen ja Stora-Enson  tuotantoyksiköt. Partek Oy edustaa kaivostoimintaa ja rakennusteollisuustuotantoa. Larox -konsernin päätuotteita ovat prosessiteollisuuden käyttämät nesteen ja kiintoaineen erotuslaitteet ja letkuventtiilit.

Koulutuskaupunkina Lappeenranta tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet. Lappeenrannassa sijaitsevat Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Maasotakoulu, Ammattikorkeakoulu sekä useat perusopetusta antavat oppilaitokset. LTKK on yksi nopeimmin kasvavia suomalaisia yliopistoja. Vuoteen 2004 mennessä yliopistossa on n. 6000 tekniikan ja kauppatieteen opiskelijaa. 

Teknilliseen korkeakouluun liittyy läheisesti Teknologiakeskus Kareltek Oy, jonka perusideana on tarjota yrityksille ja tutkimusyksiköille virkkeellinen toimintaympäristö, jossa hyödynnetään yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävää tutkimustyötä ja osaamista. 

Kareltek Oy:n vahvuuksia ovat teknillisen korkeakoulun läheisyys, ympäristön vahva metsäteollisuuskeskittymä sekä strateginen sijainti Venäjän rajan lähellä. Kareltek tekee määrätietoista yhteistyötä pietarilaisten tutkimusyksiköiden ja yritysten välillä.  

Venäläisten matkailijoiden määrä Suomeen on ollut valtavassa kasvussa. Vuonna 2000 Suomeen saapui Kaakkois–Suomen raja-asemien kautta 1.05 miljoonaa venäläistä, joista Lappeenrannassa vieraili liki 400.000 venäläistä. Tänä vuonna odotetaan n. 1.2 miljoonan venäläisen ylittävän rajan Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta. Vielä viisi vuotta sitten rajanylityksiä tehtiin vain n. 600.000. 

Yksinomaan Lappeenranta–Nuijamaan  raja-aseman kautta  kahdensuuntainen henkilöliikenne tulee tänä vuonna olemaan yli 1.5 miljoonaa henkilöä.

Olemme Lappeenrannassa ilolla todenneet venäläisten matkustajamäärän ja vierailujen kasvun. Venäläiset vieraamme näkyvät katukuvassa kaupungin toreilla ja turuilla. Venäläiset vieraamme vilkastuttavat alueen kauppa-, hotelli- ja ravintolapalveluja huomattavasti. Lappeenrannassa myös palvellaan venäläisiä matkailijoita venäjän kielellä. Venäjän valtio on myös pannut merkille Lappeenrannan merkityksen EU:n ja Venäjän sillanpääasemana. Vuonna 2000 Lappeenrantaan perustettiin Venäjän konsulaatti, josta sekä venäläiset että suomalaiset saavat rajan ylitykseen liittyviä palveluja. Asukaslukutilastojen mukaan kaupungissamme asuu vakituisesti yli 1000 Venäjän kansalaista.

Matkailu- kulttuurikaupunkina Lappeenranta on yksi Suomen suosituimmista vierailukohteista. Jokunen vuosi sitten järjestetyssä MTV:n ”Suomen kaunein kunta” kisassa Lappeenranta valittiin Suomen  kauneimmaksi kaupungiksi. Myös venäläiset matkailijat ovat huomanneet Saimaan kaupungin vetovoiman. Saimaa saaristoineen, harjumaisemat ja puhdas luonto ovat Etelä-Karjalan alueen vetovoimatekijöitä, joita tullaan vuosi vuoden jälkeen ihastelemaan. 

Alueen matkailu- ja kulttuuripalvelut täydentävät toisiaan. Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimeen kuuluvat kiinteästi kaupungin omat instituutiot kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri, museot ja kirjastot. Kaupungin yleinen kulttuuritoimi tukee kulttuurin harrastustoimintaa ja järjestää joitakin tapahtumia myös itse. Tunnetuin vuosittainen tapahtuma on elokuun alkupuolella kaupungin vuosipäivänä vietettävä Linnoituksen Yö-tapahtuma, joka kokoaa kymmeniätuhansia lappeenrantalaisia ja muualtakin tulleita ihmisiä elokuiseen monipuoliseen kulttuuritapahtumaan.

Kaupunki tukee myös kulttuurin koulutustoimintaa. Kaupunki on kunnostanut tilat ja antaa vuosittaista toiminta-avustusta musiikkiopistolle, tanssiopistolle, kuvataidekoululle ja nuorisosirkukselle. 

Kaupungissa toimii myös useita harrastelijakuoroja ja harrastelijateattereita, joiden ohjelmistoa voi seurata kesäisin Linnoituksen valleille rakennetussa kesäteatterissa.

Lappeenrannan strategisena tavoitteena on edelleen jatkaa kaupungin kestävän toiminnan ja kehityksen periaatteita. Kaupunkimme tavoitteena on jatkossakin olla vetovoimainen maakunnan pääkaupunki, joka edistää asukkaidensa viihtyvyyttä, kulttuuria ja karjalaisen identiteetin vahvistumista. Edelleen haluamme olla monipuolinen ja arvostettu koulutus-, osaamis- ja teknologiakeskus ja kehittynyt Pohjoisen ulottuvuuden aktiivinen toimija sekä kansainvälisesti tunnettu EU:n ja Venäjän yhteyksien rakentaja. 

Tervetuloa vuonna 2002 Lappeenrantaan !

© Copyright 2000 Opetusministeriö. webmaster@minedu.fi.