|
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KULTTUURIFOORUMI
-TOIMINTA
Toinen
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi
Novgorodissa 15.-17.11.2001
Koulutuspäällikkö Marketta
Kivimäki, Sibelius-Akatemian koulutuskeskus ja varajohtaja I. N.
Kizilova, Pietarin kulttuuriohjelmien instituutti
Esitys
Sibelius-Akatemian järjestämästä suomalais-venäläisen
kulttuurifoorumin toimijoiden management-koulutuksesta
[Puheenvuoroon liittyvät
kalvot]
Sibelius-Akatemian
koulutuskeskuksen Suomessa järjestämä koulutus perustuu Pietarissa
TACIS-projektista Arts Management towards the year 2003 toteutettuun
laajamuotoiseen Arts Management-tyyppiseen koulutukseen. Koulutuksen
tavoitteina on koulutettavien toimijoiden, hankeosaamisen kehittäminen, hankkeiden ja hankevalmisteluiden laadun
parantaminen, uusien hankkeiden syntyminen, varainhankintatietämyksen
lisääminen, verkostoituminen, yhteistyöprojektit ja kulttuurienvälisten
kommunikaatiotaitojen kehittäminen.
Yhtenä koulutuksen tärkeänä
päämääränä on partneritoimijoiden tutustuminen toisiinsa ja sen myötä
mahdollisesti yhteistyön edistäminen. Rahoituksen anomisen ja saamisen
kannalta monet koulutettavat edustavat niin pieniä instituutioita, että
esim. EU-rahoitusta niille ei voida myöntää, tai että myönnettävä
tukiraha on niin pieni, ettei sillä voida mitään hanketta järkevästi
toteuttaa. Tämän vuoksi monien pienien partnereiden olisikin järkevää
pyrkiä yhdistämään voimavarojaan ja hankkeitaan laajemmiksi
kokonaisuuksiksi.
Julkisen rahoituksen vähentyessä
taiteen ja kulttuurin tuottajien on yhä lisääntyvässä määrin
hallittava myös resurssien hankkiminen vapailta markkinoilta,
sponsoreilta ja yhteistyökumppaneilta. Näiden prosessien hallinta
edellyttää uudenlaisia managerointitaitoja niin Suomessa kuin Venäjälläkin.
Venäläisille partnereille
on kaavailtu koulutusta samalla periaatteella kuin suomalaisillekin,
mutta heille koulutuskielinä olisivat lähinnä venäjä ja tulkattu
venäjä. Tärkeänä pidetään sitä, että sekä koulutettava itse
että koulutettavan työnantaja sitoutuvat koulutukseen ja joihinkin
siihen liittyviin kustannuksiin.
Kulttuuriprojektit
laajentuvat ja kansainvälistyvät. Koulutusta tarvitaan erityisesti
siihen, että kulttuurien välisten toiminta- ja ajattelutapojen
eroavaisuuksien rakentamaa muuria voidaan ainakin madaltaa niin, että
se ei enää haittaa toimintaa, kuten vielä nykyään välillä
tapahtuu. Kommunikaation kehittäminen ja toisen osapuolen tapa- ja
toimintakulttuurin sekä yhteiskunnan rakenteen ymmärtäminen on tullut
esille yhtenä tärkeänä kysymyksenä esimerkiksi Kuopion
koulutustilaisuuksissa.
Koulutuksen aikana on
todettu, että edes jonkinlainen kielitaito on kaikenlaisten kansainvälisten
projektien elinehto. Kansainvälistymisen myötä yhteinen kieli on välttämätön.
Englannin kielen jonkinlaista osaamista pidetään yhtenä tarpeellisena
taitona projektiyhteistyössä. Erityisesti yhteisen kielitaidon
merkitys korostuu silloin, jos mukaan tulee osapuolia jostakin
kolmannesta maasta.
|