2.      Luonto- ja kulttuurimatkailu 

• Ympäristömatkailun tärkeimpien nähtävyyksien määritteleminen

• Kulttuurimatkailun tärkeimpien nähtävyyksien määritteleminen (tapahtumat, festivaalit, paikalliset kansanelinkeinot, historialliset kylät, museot jne.)

• Uusien matkailutuotteiden luominen

3.      Opetus ja koulutus

• Opetustarpeiden määritteleminen

• Opetussuunnitelmien laatiminen ja opettajien kouluttaminen

• Yrittäjien ja valtionsektorin kouluttaminen

• Koulutusmatkojen järjestäminen, asiantuntijoiden vaihto,  osallistuminen kansainvälisiin näyttelyihin.

4.      Palvelusektorin kehittäminen

• Matkailualan piirissä toimivien yritysten määritteleminen

• Business-tapojen opettaminen

• Laatustandardien kaavojen laatiminen (investointien saamiseksi kansainvälisiltä järjestöiltä on välttämätöntä, että tarjottavat palvelut vastaavat standardeja, joita vaaditaan matkojen toteuttamiseksi menestyksellisesti)

• Yhtiöiden ja matkailupalvelujen sertifiointi

5.      Markkinointi ja mainostuotteet 

Hanke alkoi 6. maaliskuuta v. 2001. Hankkeen toteuttamisen avainkohdiksi muodostuivat seuraavat tapahtumat: 

Sitten alueiden tulee vaihtaa aikaansaannoksiaan ja soveltaa niitä alueellaan. 

Kuten olette jo edellä sanotusta ymmärtäneet, kyseinen hanke on fokusoitu seuraaviin pääsuuntauksiin:

• Luontomatkailu

• Maaseutumatkailu - (В&B) BED and BREAKFAST – järjestelmän luominen ja kehittäminen sekä uusien matkailutuotteiden luominen 

• Kulttuurimatkailu

Puheenvuorossani haluan tarkemmin käsitellä Venäjän luoteisosan kulttuurimatkailun kehittämiskysymyksiä.

Ensinnä, kulttuurimatkailun tulee kehittyä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti, eli sen tulee tukea paikallista kulttuuria ja kulttuuri- sekä luontokohteiden säilyttämistä, sekä kohentaa paikallisen väestön elintasoa. Kulttuurimatkailun tulee kehittyä kohteen erityispiirteiden sanelemien ehtojen mukaisesti. Kulttuurimatkailun kohteita tulee hyödyntää ja kehittää niiden esiintymisolosuhteissa, ottaen huomioon luonnon erityispiirteet, kasvisto ja eläimistö sekä perinteiset työt ja ammatit, paikallisen väestön elämäntapa, jotta olisi mahdollista täydellisemmin ja syvällisemmin tutustua heidän kulttuuriperinteeseensä ja perinteisen kulttuurin säilyttämiseen. 

Toiseksi, on välttämätöntä saada paikallinen väestö mukaan matkailun kehittämiseen. Tätä varten tulee luoda väestöä varten koulutusohjelmia: jotka antavat  heille mahdollisuuden omaksua tarpeelliset tiedot matkailupakettien laatimiseksi (eli valmiin tuotteen), yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. On välttämätöntä, että väestö tiedostaa kulttuuri- ja luontoperinteensä arvon ja että maaseutumatkailun kehittäminen on heille itselleen taloudellisesti kannattavaa. Tärkeä rengas tässä toiminnassa ovat organisaatiot (fyysiset henkilöt), jotka järjestävät väestön tarjoamien matkailupalvelujen myynnin ja eteenpäin viemisen.

Kolmas tärkeä ehto on kansan perinteisten työtapojen ja ammattien säilyttäminen ja kehittäminen, muistoesineiden ja maaseudun elämään liittyvien esineiden valmistaminen, sillä osa muistoesineiden myynnistä saaduista tuloista on kaikkein olennaisinta matkailubusineksessä. 

Siis, kaikkien näiden kolmen tehtävän ratkaiseminen kulttuurimatkailun kehittämiseksi tulee myönteisesti vaikuttamaan alueen taloudelliseen ja sosiaaliseen vakauteen, edistämään lisätyöpaikkojen luomista,  muuttamaan kielteistä tilannetta, joka liittyy nuoren työkykyisen väestön poismuuttoon maaseudun paikkakunnilta. 

On tärkeää korostaa, että kaikkien yllämainittujen tehtävien ratkaiseminen on mahdollista; jos potentiaalisille matkailijoille ja matkatoimistoille tarjotaan laaja valikoima tietopalveluja.

Tämän takia oikea-aikainen ja ajankohtainen askel on päätös pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän yhtenäisen kulttuurimatkailuportaalin luomisesta. Päätös tehtiin Pietarissa pidetyssä yhteisessä seminaarissa. Tällaisen portaalin tarpeellisuus on ilmeinen ja tätä kiistämättä TACIS-hankkeen ”Kulttuurimatkailun kehittäminen Barentsin/Euro-Arktsien alueen Venäjän puoleisessa osassa”  johtajat ehdottavat seuraavaa. He olettavat, että on luotava yhtenäinen matkailuportaali, joka yhdistää kaiken pohjoismaiden ja Venäjän luoteisosan matkailua koskevan informaation, jossa luku ”Kulttuurimatkailu” on tasavertainen osa kokonaisuutta. Myöntäkää, että on vaikea erottaa kulttuurimatkailua matkailusta yleensä. Ponnistuksien yhdistäminen sellaisten mekanismien luomiseksi, jotka mahdollistavat vapaan ja tehokkaan pääsyn matkailua ja kulttuurimatkailua koskevaan informaatioon, muun muassa, tulee edistämään käyttäjien mukavuutta, potentiaalisten matkailutuotteen ostajien,  jotka itse voivat valita informaation joukosta ne luvut, jotka ovat heille tarpeen. Vastakkaisessa tapauksessa, potentiaalisen matkailijan, joka haluaa loma-aikansa käyttää aktiiviseen lomaan (esimerkiksi – extreme-matkailuun),   saadakseen tietoa matkareittinsä alueella tapahtuvasta kulttuuriohjelmasta (joita hän mahdollisesti voisi seurata) tulee siirtyä toiseen portaaliin. Mikä, myöntäkää, voi olla tapahtumattakin, ja potentiaalinen asiakas on kulttuurimatkailulta menetetty. Niin muodoin, ”Kulttuurimatkailu” –luvun sijoittaminen yhtenäiseen matkailuportaaliin edistää mahdollisuuksien laajentamista matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle.

Päättäessäni puheenvuoroni haluan erityisesti korostaa, että lähialueyhteistyö, yhteinen projektitoiminta, yhteisten festivaalien, näyttelyiden, tapahtumien ja kulttuurivaihdon  järjestäminen vetävät vuorovaikutuksen tilaan yhä suuremman määrän valtiollisia ja ei-valtiollisia organisaatioita, luovia kollektiiveja, yksityisiä henkilöitä, mikä luo erityisen vuorovaikutuksen, yhteisymmärryksen ja luottamuksen ilmapiirin.

Ja tästä näkökulmasta kulttuuriyhteistyö ja kulttuurimatkailu ovat alueen sosiaalis-taloudellisen kehityksen katalysaattori.