|
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KULTTUURIFOORUMI
-TOIMINTA
Toinen
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi
Novgorodissa 15.-17.11.2001
Suomalainen
pääkoordinaattori, Neuvotteleva virkamies
Paula Tuomikoski
[ Puheenvuoroon liittyvät
kalvot ]
Foorumi-toiminnan
tarkoitus ja alueellinen partnereiden esittely
Hyvät
toisen Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin osanottajat,
Suomalaisen
työryhmän puolesta toivotan teidät kaikki tervetulleiksi
osallistumaan toiseen yhteiseen foorumiimme ja sen ensimmäiseen
partneripäivään. Olen foorumi-toiminnan suomalainen koordinaattori.
Juri Aleksandrovitsh toimii vastaavassa tehtävässä Luoteis-Venäjän
alueella. Olemme erittäin tyytyväisinä voineet todeta, että
kiinnostus yhteistyöhön on molemmin puolista. Sekä Luoteis-Venäjältä
että Suomesta on saapunut paljon foorumi-osanottajia. Tehtäväni on
kertoa siitä, mikä on foorumi-toiminnan tarkoitus ja esitellä
Novgorodin foorumin partnerit.
Foorumi-toiminta
käynnistyi Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä vuonna 1999.
Luoteis-Venäjän osalta työtä johtaa Luoteis-Venäjän Assosiaation
kulttuuriasioita koordinoiva neuvosto ensimmäisen
varakulttuuriministeri Natalia Leonidovnan johdolla. Suomen puolelta työtä
johtaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö
Markku Linna ja kulttuuriasioista vastaava korkein Suomen
valtionhallinnon virkamies ylijohtaja Kalevi Kivistö. - Molempien työryhmien
jäsenluettelot ovat osanottajakansiossa.
Foorumi-toiminnan
tarkoitus on lisätä suomalaisten ja Luoteis-Venäjän alueen
kulttuuritoimijoiden yhteistyön edellytyksiä. Se tapahtuu saattamalla
yhteistyöstä kiinnostuneita osapuolia yhteen partneritoiminnan avulla.
Sen lisäksi tarkoituksena on tiivistää Suomen ja Luoteis-Venäjän
kulttuurihallintojen yhteistyötä ja kehittää uusia molempia
osapuolia hyödyttäviä yhteistyön muotoja. Vasta sitten kun partnerit
ja hallinnosta vastaavat henkilöt tuntevat toisensa, yhteistyölle on
luotu perusta. Foorumi-toiminta tekee paitsi kulttuurisektorin
toimijoista myös hallinnon alan työntekijöistä yhteistyökumppaneita,
kenestä läheisempiä, kenestä etäisempiä.
Helsingin
foorumiin, joka järjestettiin 21.-22.11.2000, osallistui lähes 100
suomalaista ja 70 venäläistä osanottajaa. Suomalainen osapuoli oli
tehnyt yhteensä 39 hanke-ehdotusta. Helsinkiin saapui kaikkiaan venäläistä
38 partneria.
Foorumin aikana heille järjestettiin tilaisuus keskustella suomalaisen
osapuolen ehdottamasta hankeideasta. Kullakin partneriparilla oli oma
tulkki, ja näin kieliongelma voitiin ratkaista. Monessa tapauksessa
suomalainen partneri vei venäläisen partnerin vielä
kotipaikkakunnalleen tutustumaan.
Nyt
foorumi kokoontuu toisen kerran. Venäläinen työryhmä ehdotti
suomalaisille kaikkiaan 94 hanke-ehdotusta. Osa ehdotuksista tuli myöhemmin
kesän aikana; muutamassa tapauksessa suomalainen osapuoli toivoi määrättyä
partneria Venäjältä.
Taulukko1:
Novgorodin foorumin venäläisten partneriehdokkaiden ja partnerien
lukumäärät alueittain. (Kalvo 1)
Arkangelin
alueelta Suomeen toimitettiin 9 ehdotusta, Leningradin alueelta on 5
partnerihanketta, Komin tasavallasta tuli kaikkiaan 15 hanke-ehdotusta,
Pihkovan alueelta 8, Tverin alueelta 4, Kaliningradin alueelta samoin 4,
Murmanskin alueelta 6, Karjalan tasavallasta 8, Novgorodin alueelta 10,
Pietarin kaupungin pääosin taideopetukseen keskittyneitä yhteistyöhankeideoita
oli 24.
Suomessa
on viisi lääniä. Kunkin läänin alueella etsittiin näille
hankkeille yhteistyökumppaneita. Novgorodin foorumissa on nyt
neuvoteltavina yhteistyöhankkeista 6 Arkangelin hanketta, kaikkiaan 5
Leningradin alueen hanketta,
11 Komin hanketta, 6 Pihkovan hanketta, 3 Tverin hanketta,
3 Kaliningradin hanke, 3 Murmanskin alueen hanketta, 8 Karjalan
tasavallan hanketta, 5 Novgorodin hanketta ja 8 Pietarin hanketta.
Taulukko
2 ja 3: Novgorodin foorumin suomalaisten partnerien lukumäärä lääneittäin
ja osallistuminen venäläisiin hankkeisiin. (Kalvo 2 ja 3)
Suomalaisista
partnereista tulee Etelä-Suomen läänin alueelta (15), Itä-Suomen läänin
alueelta (6), Länsi-Suomen läänin alueelta (10), Oulun läänin
alueelta (13) ja Lapin läänin alueelta (3). Nämä läänit ovat väestömäärältään
ja alueelliselta kooltaan suuresti toisistaan poikkeavia. Väestö
keskittyy nykyisin Etelä-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin.
Suomalaisia,
jotka neuvottelevat venäläisistä hanke-ehdotuksista on kahdenlaisia.
Pääosa on partnereita, jotka neuvottelevat suoraan hankkeen
toteuttamisesta venäläisen osapuolen kanssa. (19) henkilöä taas välittää
venäläisen partnerin hanketiedot Suomeen sellaisessa tapauksessa, että
varsinainen partneri ei ole voinut saapua tai partneria ei tälle
mielenkiintoiselle hankkeelle ole toistaiseksi löytynyt.
Partneritietojen välittäjät ovat keskeisten taidehallintoelinten tai
läänien edustajia, joten heillä on hyvät mahdollisuudet foorumin jälkeen
auttaa sopivan partnerin löytymisessä.
Luoteis-Venäjältä tulleet partnerihanke-ehdotukset ovat monissa
tapauksissa olleet liiankin
rikasideaisia. Yksi hanke-ehdotus on sisältänyt oikeastaan kymmenkunta
pientä projekti-ideaa. Näissä tapauksissa suomalaisen osapuolen on
ollut vaikea tarttua siihen. Samoin hankkeiden luokittelu eri aloihin on
ollut vaikeaa.
Taulukko
4: Luoteis-Venäjän partneriehdotukset ja suomalaiset partnerit
kulttuurialoittain jaoteltuna (Kalvo 4)
Olemme
kuitenkin koettaneet luokitella hankkeet. Luoteis-Venäjältä tulleista
hanke-esityksistä koski audiovisuaalista alaa 7 hanketta,
kansanperinnettä ja matkailua 11 hanketta, kirjallisuutta ja
kirjastotointa 6 hanketta, klassista musiikkia 6 hanketta,
kulttuurihallintoa 2 hanketta, kädentaitoja 7 hanketta museotointa 13
hanketta, musiikin opetusta 19 hanketta, muuta taideaineiden opetusta
11 hanketta, kuvataiteen alan näyttelytoimintaa 7 hanketta ja näyttämötaidetta
4 hanketta. Hankkeiden kirjo on siis sangen laaja.
Suomalainen
partneri tai partneritietojen välittäjä on löytynyt näille aloille
seuraavasti:
audiovisuaalinen
ala 2, kansanperinne ja matkailu 9, kirjallisuus ja kirjastotoimi 5,
klassinen musiikki 2, kulttuurihallinto 2, kädentaidot 5, museotoimi 8, musiikinopetus
7, muu taideaineiden opetus 6, näyttelytoiminta 7
ja näyttämötaide 2.
Venäläinen
työryhmä on kutsunut foorumin osallistujiksi kaikki partneriehdotuksen
tehneet. Tämä on ollut erinomainen ratkaisu. Viimehetken tietojen
mukaan paikalla on kaikkiaan
n. 80
venäläisten hankkeiden ja venäläisen työryhmän edustajaa.
Olemme
siksi yhdessä partnerikeskusteluiden koordinaatiosta vastaavan Olga
Popovan kanssa organisoineet partnerityöskentelyn siten, että alkuun käydään
kahden ja puolen tunnin ajan alakohtaisia keskusteluja. Niihin
osallistuvat suomalaiset partnerit ja partneritietojen välittäjät,
venäläiset partnerit sekä sellaiset partneri-ehdotuksen tehneet,
joille ei ole vielä löytynyt partneria. Lounaan jälkeen partnerit
jatkavat keskustelua pareittain. Olga Borisovna selostaa tarkemmin,
miten ja missä keskustelut on tarkoitus järjestää.
Partnereiden
keskusteluajat tulkin välityksellä on tänään ja joissakin
tapauksissa lauantaina aikataulutettu. Huomispäivän mittaan ja
lauantaina on mahdollista jatkaa partnerikeskusteluja, jos se on
tarpeen. Aulassa/Hotellihuoneessa numero 358 on tulkkipankki, jota
hoitaa Dimitri Petrov. Häneltä voi käydä varaamassa tulkin.
Lauantaipäivänä
partneriparit saavat tilaisuuden esitellä hankettaan koko foorumille.
He saavat mahdollisuuden kertoa, mihin he ovat yhdessä päätyneet.
Haluavatko he jatkaa yhteistyötä ja miten.
Millaisia
tuloksia sitten partnerikeskusteluilta odotetaan?
Partneritapaamisen
ensisijainen tarkoitus on tutustuminen. Partneriehdokkaat tutustuvat
toisiinsa. Venäläinen partneri selostaa tarkemmin ehdottamaansa
yhteistyöideaa, kertoo omista mahdollisuuksistaan idean toteuttamiseksi
ja kertoo, mitä hän toivoo suomalaiselta partnerilta. Suomalainen
partneri kertoo vastaavasti itsestään ja omista mahdollisuuksistaan.
Keskustelun
mittaan saattaa käydä ilmi, että venäläisen partnerin ehdottama
idea ei sellaisenaan sovi yhteistyön pohjaksi. Osapuolet voivatkin
kehittää ideaa aivan uuteen suuntaan. Voi käydä myös niin, että
suomalainen partneri ei katso voivansa lupautua hankkeeseen, koska se
osoittautui sellaiseksi, että yhteistyöhön vaaditaan esimerkiksi
kunnallisen elimen päätös Suomessa. Hanke voikin silloin siirtyä
uuteen tutustumisvaiheeseen, jossa Suomen kunnan edustajat käyvät
paikan päällä Luoteis-Venäjällä perehtymässä asiaan. Yksi tärkeä
osa partnerineuvotteluita voikin olla tutustumiskäynnistä sopiminen.
Esimerkiksi suomalainen taidemuseo voi olla Novgorodissa on saamansa
informaation perusteella kiinnostunut kaliningradilaisesta kokoelmasta,
mutta museon edustaja haluaa mennä paikan päälle arvioimaan, olisiko
kokoelmasta rakennettavissa näyttely.
Pietarista
on ehdotettu paljon taideoppilaitosten välistä yhteistyötä. Yksi
konkreettinen partneriyhteistyön muoto voisi olla vaikkapa
lyhytaikainen opettajien vaihto. Vaihtovierailun aikana voisi kypsyä
yhteistyöideoita.
Näillä
esimerkeillä haluan sanoa, että partneriyhteistyössä kannattaa edetä
pienin mutta konkreettisin askelin. Tulemme näiden päivien aikana
kuulemaan myös suurista askelista ja suurista projekteista. Ne vaativat
luonnollisesti suuria yhteistyökumppaneita ja laajaa rahoituspohjaa.
Partneriyhteistyö
tähtää yleensä Suomen ja Luoteis-Venäjän välisen kulttuurisen
kontaktipinnan laajentamiseen. Tutustuminen ja toisen tavoitteiden ymmärtäminen
lisää vakautta ja yhteistyökykyä pohjoisella alueella. Tässä
maailmanhistoriallisessa tilanteessa sillä on suuri merkitys.
Partneriyhteistyölle
tarjoutuu uusia rahoituslähteitä projektitoiminnan kautta. Jotta niitä
voisi hyödyntää, on osattava kehittää yhteistyöhanke niin, että
se sopii erilaisiin rahoitusohjelmiin. Marketta Kivimäki kertoo
jatkossa Suomessa toteutettavasta partnerikoulutuksesta. On näet käynyt
ilmi, että kulttuurisektorin toimijat eivät osaa riittävän
tehokkaasti hankkia toiminnalleen projektirahoitusta. Se on suuri
vahinko, kun otetaan huomioon se, miten tärkeä tekijä kulttuuri on
kansojemme kehityksessä. Suuri taloudellinen vahinko koituu myös siitä,
että kulttuurisia kohteita ja niiden tarjontaa ei osata
matkailullisesti hyödyntää. Sen sijaan matkailu käyttää liki
ilmaiseksi hyväkseen kulttuurikohteita jättämättä juuri mitään
tuloa niiden ylläpitämiseen. Kulttuurin asemaa yhteiskunnan
taloudellisena toimijana tulee vahvistaa. Kukaan muu sitä ei
kulttuurisektorin puolesta tee; asema on hankittava itse.
Partnerikansioihin
on laitettu lomake, jonka toivomme suomalaisen partnerin täyttävän
suomeksi ja venäläisen venäjäksi. Lomakkeessa kysytään, mihin
tuloksiin keskustelut johtivat. Lomakkeet pyydetään palauttamaan
Dimitri Petroville. Foorumin jälkeen tuloksenne viedään internetiin.
Kaikki
alkaa aina ihmisestä, hänen luovasta aloitteellisuudestaan. Foorumiin
kokoontuneet suomalaiset ja Luoteis-Venäjän kulttuurin toimijat voivat
nyt osoittaa ideoillaan sen, miten paljon voimaa ja kulttuurin syvyyttä
kaikessa siinä aloitteellisuudessa on, minkä partnerihankkeet
Novgorodin foorumissa tarjoavat.
Toivotan
teille mielenkiintoisia ja tuloksellisia keskusteluita.
|