|
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KULTTUURIFOORUMI
-TOIMINTA
Vaasan
ooppera, professori Irma Rewell
Vaasan
ooppera on Suomen kolmanneksi vanhin ooppera. Rewell kertoi, että
oopperalla on vilkasta vierailutoimintaa: sen puitteissa on tehty jo
noin 200 vierailua. Vaasan oopperassa teokset esitetään alkukielellä.
Siellä esitetään kaksi oopperaa vuodessa, ja ne esitetään yhteen
mittaan, minkä jälkeen ne poistuvat ohjelmistosta. Vaasan ooppera ei
siis ole repertuaariooppera. Rewell kertoi, että hän ennen kaikkea
etsii ääniä. Koelaulujen kautta hän etsii hyviä laulajia sopivaan
hintaan, ja heitä ovat kuulemma Kansallisooppera ja Bolshoi -teatteri
tervetulleita häneltä hakemaan, kunhan he ovat ensin esiintyneet
Vaasassa.
Rimski-Korsakovin
oopperan johtaja otti syyskuun lopussa vastaan Vaasan oopperan Otellon,
ja yhteistyö oli sujunut mainiosti. Esitys oli saanut runsaasti
julkisuutta, radio ja televisio nauhoittivat ja kuvasivat oopperaa sekä
esittelivät vierailua.
Otello
sai noin 2500 kuulijaa. Oopperan taiteellinen johto ja lavasteet tulivat
Vaasasta, ja Rimski-Korsakov, Venäjän vanhin ooppera, tarjosi
esitykselle hienot tilat, 1700-paikkaisen katsomon ja 79 soittajan
orkesterin, sekä esityksen teknisen toteutuksen. Oopperan solistikunta
oli kansainvälinen: Suomesta ja Rimski-Korsakovista tuli tenori,
baritoni tuli Vilnasta, ja Italiasta tuli kapellimestari ja
sopraano.
Syyskuussa
2003 Pietarissa Suomi-viikolla esitetään yhteistyöproduktiona Aulis
Sallisen Ratsumies. Oopperan tarina liittyy sattumalta Novgorodiin,
koska se alkaa Novgorodista kauppiaan talosta, ja Rewell totesikin, että
yhden näytöksen voisikin varata novgorodilaisille.
Rimski-Korsakovin
ooppera- ja balettiteatteri, Nikolai Aleksandrov
Rismski-Korsakovin
teatterilla on oma repertuaari, ja yksi teatterin tehtävistä on myös
harjoituttaa opiskelijoita, jotta oopperamaailma saisi uusia nuoria ääniä.
Teatterilla on oma balettiryhmä, orkesteri ja kuoro. Kaikkiaan
teatterilla on noin 400 työntekijää. Yksi merkittävä tekijä, joka
vaikuttaa teatterin kehityksen näköaloihin, on rahoituksen saatavuus.
Yhteistyö
Vaasan oopperan kanssa on pantu toimeen varsin nopeasti. Aleksandrov
tutustui Rewelliin vuoden 2001 alussa, ja tämä oli hänen ensimmäinen
kontaktinsa Vaasaan. Jo saman vuoden syyskuussa toteutettiin yhteistyönä
Verdin Otellon kantaesitys.
Myös
Aleksandrov oli sitä mieltä, että Otello oli menestys, ja yleisö
otti sen vastaan lämpimästi. Novgorodissa Vaasan ja Rimski-Korsakovin
teatterin kävivät yksityiskohtaisia neuvotteluja. Paitsi onnistumisia,
yhteistyöhön liittyy myös ongelmia, joista yksi on rahoitus.
Aleksandrov
on käynyt myös Mikkelissä, ja hän kertoi saaneensa Suomessa aina hyvän
vastaanoton.
Referaatin
on laatinut Larissa Rima
|