|
Kulttuuriministeri
Tanja Karpelan puhe foorumin yleisistunnossa 11.9.2003
Arvoisa ministeri, hyvät naiset ja herrat
Minulla on ilo Suomen uuden hallituksen nimissä tervehtiä neljättä
Suomalais-venäläistä kulttuurifoorumia. Haluan kiittää isäntiämme
Pietarin kaupungin kulttuurikomiteaa ja Luoteis-Venäjän Assosiaation
kulttuuriasioita koordinoivaa neuvostoa hyvästä yhteistyöstä tämän merkittävän
ja mittavan tapahtuman järjestämiseksi.
Kuten kaikkien Euroopan kansojen historia, on myös maidemme välinen yhteinen
historia täynnä sodan muistoja, mutta myös kokemuksia rauhanajan
siunauksesta. Tsaarinajan vuosia 1809 -1917, jolloin Suomi oli autonomisena
suuriruhtinaanmaana Venäjän osa, muistetaan Suomen talouselämän ja
kulttuurin kultakautena. Pietarissa asui vakinaisesti enemmän suomalaisia, kuin
oman maamme suurimmissa kaupungeissa. Me suomalaiset hellimme hyviä
Pietari-muistoja ja onnittelemme 300-vuotiasta kaupunkia.
Meille suomalaisille hyvät ja luontevat naapurisuhteet itäisen suurvallan
kanssa ovat aina olleet avainasia. Hallitusohjelmassa todetaan erityisesti, että
keväällä työnsä aloittanut maamme hallitus edistää kaikilla tasoilla
suorien suhteiden luomista maidemme välillä. Suomalais-venäläisen
kulttuurifoorumin toiminta toteuttaa erinomaisella tavalla tätä tavoitetta.
Minua on informoitu foorumin tavoitteista.
On mielestäni erittäin arvokasta, että toiminnalla pyritään vahvistamaan
Suomen ja Venäjän kulttuurihallintojen välistä yhteistyötä. Vielä
olennaisempaa on kulttuuritoimijoiden välisen ruohonjuuritason yhteistyön,
niin sanotun partneritoiminnan edistäminen. Olen
saanut tietää, että tässä työssä tähänastinen foorumitoiminta on
saavuttanut erinomaisia tuloksia. Omasta
puolestani anna tälle toiminnalle täyden tukeni.
Kulttuurifoorumi-toiminta on oivallisella tavalla ennakoinut uusia painotuksia
myös Euroopan unionin ja Venäjän väliseen yhteistyöhön. Jo Helsingin
foorumin päätösasiakirjassa asetettiin toiminnan tavoitteeksi nostaa
kulttuurin painoarvoa EU:n ja Venäjän suhteissa. Työ näyttää vähitellen
tuottavan tulosta.
Euroopan unionin johtajat ja Venäjän federaation johtajat kokoontuivat
Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, Partnership
and Co-operation Agreement -sopimuksen, mukaiseen huippukokoukseen toukokuussa
2003. Kokous järjestettiin täällä Pietarissa. Huippukokouksen päätöslausumassa
kulttuuri nostettiin esille yhtenä yhteistyöulottuvuutena. Tätä voidaan pitää
tärkeänä poliittisena tahdonilmauksena ja osoituksena sektorin painoarvon
kohoamisesta. EU ja Venäjä päättivät tehostaa yhteistyötä myös siten,
että käytännön yhteistyöelimestä muodostuu
pysyvä kumppanuusneuvosto.
Arvoisat foorumin osanottajat, hyvät kollegat!
Mielestäni meidän tulee yhteisin voimin edelleen ponnistella siihen suuntaan,
että pysyvä kumppanuusneuvosto
ottaa ja saa käsiteltäväkseen myös kulttuuriyhteistyötä koskevia asioita.
Molempien foorumi-osapuolten tärkeä tehtävä jatkossa on edistää kulttuurin
esille nousua EU:n ja Venäjän välisessä yhteistyössä.
Haasteita tulevaisuudenyhteistyöllemme asettavat myös EU:n laajentumisen myötä
tapahtumat muutokset unionin itärajalla. Euroopan
unionin komissio tiedotti heinäkuun alussa 2003 uudesta Naapuri-ohjelmasta,
joka koskee rajat ylittävää yhteistyötä unionin ja sen naapureiden kesken
Barentsin mereltä Välimerelle. Tällä ohjelmalla yhdistetään mm.
Interreg-ohjelmien ja Tacis-ohjelman rahoitusta. Tarkoituksena on, että
esimerkiksi suomalaisten ja venäläisten rajat ylittäville kulttuuriyhteistyöhankkeille
voitaisiin hakea rahoitusta yhdestä lähteestä. Nykyisinhän Suomea koskeva
hankerahoitus on haettava Interreg-ohjelmasta ja Luoteis-Venäjää koskeva
rahoitus Taciksen Cross-border-ohjelmasta. Järjestely on useilta toimijoilta
saamani tiedon mukaan ollut byrokraattinen ja rahoituslähteiden yhdistäminen
ei ole onnistunut. Uskon, että uuden ohjelman avulla näihin ongelmiin voidaan
löytää ratkaisu.
Naapuruusohjelman myötä foorumin partnereille tarjoutuvat entistä paremmat
mahdollisuudet hakea rahoitusta yhteishankkeilleen. Sekä Suomen että Venäjän
puolella on syytä huolehtia siitä, että rahoituksesta päättävissä
hallintoelimissä on mukana kulttuuriasiantuntijoita. Naapuruus-ohjelmaa varten
perustetaan erilliset päättävät elimet, joihin tulee sekä Suomesta että
Venäjältä kansallisen ja paikallisen tason asiantuntijoita.
Viittasin edellä Suomen ja Venäjän pitkään yhteiseen historiaan. Meillä on
myös merkittävä kansojamme yhteen sitova elementti, suomalais-ugrilaiset
kansat.
Suomalais-ugrilaiset kansat ovat tärkeitä alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä
Venäjällä. Ne tarjoavat lisäaineksia Venäjän laajaan kansallisuuksien
kirjoon. Suomalaisille yhteistyö Venäjällä ja muualla asuvien
suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa on tärkeää. Pienelle
viisimiljoonaiselle kansalle omien juurten tunnistaminen on identiteetin tärkeä
osa. Valtiomme auttaa tässä työssä niin sanotun sukukansaohjelman avulla.
Yhdeksi lisähaasteeksi foorumi-toiminnalle haluaisinkin asettaa
partnerisuhteiden syntymisen juuri sukukansayhteistyön puitteissa. Tällaisesta
kumppanuudesta on jo erinomaisia esimerkkejä muun muassa eräissä Karjalan
tasavallan ja Suomen välisissä foorumihankkeissa. Olen myös havainnut, että
komilaiset haluavat yhteistyötä äidinkielellään kirjoittaneen
kansalliskirjailijansa Kuratovin juhlavuoden merkeissä.
Foorumi-toiminta onkin synnyttänyt uusia tiivistyvän yhteistyön
ulokkeita.Ylijohtaja Kalevi Kivistön viimevuotisen Komin vierailun jälkeen
yhteistyönäköalat Suomen ja Komin tasavallan välillä ovat laajentuneet.
Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön kanssa meillä on ollut yhteistyöprosessi,
joka tähtää kestävän kehityksen kulttuurimatkailun edistämiseen.
Yhteistyöseminaareissa on löydetty hankkeita, joita molemmat osapuolet
haluavat kehittää. Suunnittelutyö on ollut juuri oikea-aikaista. Uusi
Naapuruus -ohjelma tarvitsee tällaista hankekehittelyä.
Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä on vuoden
1992 jälkeen edistetty niin sanottujen lähialuemäärärahojen avulla.
Nämä määrärahat ovat Suomen hallituksen tarkoitukseen osoittamia
budjettivaroja. Kulttuurihankkeita niistä ei juuri ole rahoitettu.
Foorumi-toiminta sai niistä rahoitusta vuosina 1999-2002. Suomi uusii
parhaillaan lähialuestrategiaansa. Kulttuurin tulisi
tulla entistä selvemmin painoalueeksi maittemme välisessä yhteistyössä. Pidän
tärkeänä, että kulttuurisektorin rahoitusta
vahvistetaan ministeriömme Venäjä-ohjelman mukaisesti.
Olen iloinen, että Venäjän federaatio on kaikkina foorumi-vuosina
osallistunut foorumi-tapahtuman rahoittamiseen. Toivon, että jatkossakin voimme
tukea hyviä kulttuuriprojekteja kumpikin omalta osaltamme ja hyödyntää
entistä tehokkaammin kaikkia täytössämme olevia rahoituslähteitä.
Maidemme välisillä kulttuurisuhteilla on pitkät perinteet. Nykyisin niitä
ohjaa pöytäkirja yhteistyöstä
koulutuksen, tieteen ja kulttuurin alalla. Sen toteutumista arvioidaan ja uusia
tavoitteita asetetaan, kun maiden väliset neuvottelut käydään Helsingissä lähitulevaisuudessa.
Mielestäni nykyinen pöytäkirja tarjoaa hyvän lähtökohdan yhteistyölle.
Kulttuurifoorumi on osoittanut, että tänä
päivänä toimijat voivat kohdata toisensa ja toteuttaa hankkeitaan ilman jäykkiä
hallinnollisia toimenpiteitä. Valtioiden keskeinen rooli onkin luoda puitteet
toimijoiden monipuoliselle yhteistyölle ja rohkaista heitä.
Hyvät neljännen suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin osanottajat,
Lausun iloni siitä, että saan olla läsnä tässä Pietarin Suomi-viikolle
ajoittuvassa kulttuurifoorumin avajaistilaisuudessa 300-vuotisjuhlaansa viettävässä
Pietarissa! Tulen ministerikauteni aikana tekemään parhaani maidemme välisen
kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntasektorin yhteistyön kehittämiseksi niin
foorumi -toiminnan puitteissa kuin muutoinkin edistämään ministeriömme Venäjä-ohjelman
toteuttamista.
Yhteistyön onnistumiselle on tärkeää, että tunnemme hyvin toisemme.
Foorumi-toiminta on ollut sillanrakentaja. Sen yhteydessä me suomalaiset olemme
oppineet tuntemaan joukon Venäjän kulttuurihallinnon edustajia ja Luoteis-Venäjän
kulttuurin toimijoita. Keskinäisen luottamuksen ja luontevan yhteistyökulttuurin
syntyminen on merkittävä saavutus. Lausun siitä lämpimän tunnustukseni
ensimmäinen varakulttuuriministeri Natalja Dementjevalle ja Luoteis-Venäjän
assosiaation kulttuuriasioita koordinoivalle neuvostolle, erityisesti sen
puheenjohtaja Juri Šubinille ja kansliapäällikkö Markku Linnan johtamalle
suomalaiselle työryhmälle. Pidän foorumi-toiminnan jatkamista välttämättömänä
ja toivotan omasta puolestani viidennen suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin
osanottajat tervetulleiksi Turkuun vuonna 2004.
Pietarin kaupungilla on oma erityinen sielunsa. Te olette säilyttäneet
kaupungin mystisen yliaikaisen hengen ja kauneuden, jota esimerkiksi Anna
Ahmatova kuvaa runossaan Kesäpuisto:
Lähden ruusujen luo, puistoon vailla vertaa,
jota kiertää maailman kaunein takorauta-aita;
jossa patsaat muistavat minut alati nuorena
ja minä muistan kun Nevan tulva huuhtoi niitä.
Tuoksuva hiljaisuus majesteettisten lehmusten alla.
Olen kuulevinani laivanmastojen kitinän.
Yhä joutsen lipuu vuosisatojen halki
ja ihailee kaksoisolentonsa kauneutta.
ja kaikkialla palaa helmiäinen, jaspis,
mutta valon lähde on katseelta kätketty
Juhlivan
Pietarin taianomaisesta kauneudesta lumoutuneena lausun parhaimmat menestyksen
toivotukseni foorumille!
etusivu
> kulttuuri > suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi
-toiminta
© Copyright 2000 Opetusministeriö. webmaster@minedu.fi.
|
