|
opetusministeriön
ylijohtaja kalevi Kivistön puhe foorumin yleisistunnossa 11.9.2003
Hyvät partnerifoorumin osanottajat,
Käynnistäessämme kulttuurifoorumitoimintaa neljä vuotta sitten täällä
Pietarissa, Suomen pääkonsulinvirastossa järjestetyssä tilaisuudessa, olimme
mielestäni oivaltaneet tärkeän asian: sen, että byrokraattisen,
valtiojohtoisen kulttuurivaihdon aika on ohi.
Kaikkein tärkein tehtävä on kulttuurialan toimijoiden väliset suorien
yhteistyösuhteiden edistäminen. Toimijoidemme vapaa liikkuvuus ja kulttuurin
omista tarpeista lähtevä yhteistyö on kulttuurivaihdossa asian ydin ja sen
edistämiseen päätimme keskittyä. Tästä
lähtökohdasta muovautui Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi-toiminta.
Olemme nyt käynnistämässä toiminnan ydinosaa, partnerifoorumia eli
suomalaisten ja venäläisten
partnereiden kahdenkeskisiä neuvotteluita.
Foorumin perustamisvaiheen taustalla oli kaksi suomalais-venäläistä yhteistyötä
koskevaa, yhdessä todettua ongelmaa: 1. hallintojen
välinen yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä kulttuurialalla oli
kuihtunut muodollisuudeksi. Venäjähän koki 1990-luvun aikana rajun
kehitysprosessin, eikä voimia varmaan jäänyt kulttuurisen naapuriyhteistyön
kehittämiseen. Suomen hallinnon ja toimijoiden voimavarat vei taas EU-jäsenyyteen
sopeutuminen 1990-luvun jälkipuoliskolla. 2. Suomen ja Venäjän kulttuuritoimijoiden väliset aiemmat yhteistyörakenteet olivat
suurelta osin murtuneet, eikä uusia ollut saatu riittävässä määrin
synnytetyksi. Kuitenkin molemminpuolista mielenkiintoa rajat ylittävään
kulttuuriyhteistyöhön oli runsaasti.
3. Kolmas foorumimme kehitykseen vaikuttava tekijä on seuraava. Ongelmien
rinnalle on foorumitoiminnan kuluessa tarjoutunut uusia mahdollisuuksia, joita
olisi pitänyt kyetä käyttämään hyväksi. Tarkoitan tällä Suomen 1995
tapahtuneet Euroopan unionin jäsenyyden tarjoamia uusia rahoitusmahdollisuuksia,
joita olisi pitänyt osata hyödyntää rajat ylittävässä yhteistyössä.
Yhteistyöosaamista ei kuitenkaan ole riittävästi, joten foorumi-toiminnan
haaste oli ja on aktivoida rajat ylittävän yhteistyön rahoituslähteiden hyödyntämistä.
Esimerkki tällaisesta oli saman aikaisesti foorumitoiminnan kanssa käynnistynyt
Sibelius-Akatemian, Helsinki-instituutin ja Pietarin kulttuuriohjelmien
instituutin välinen Tacis Cross Border -ohjelman pienohjelma (small project
facility) hanke, jolla toteutettiin taidelaitosten hallintoa koskeva
koulutusohjelma.
Minulla on ollut mahdollisuus osallistua kaikkiin tähän mennessä järjestettyihin
foorumitapahtumiin ja voin siksi tavallaan näköalapaikalta arvioida, miten
olemme asettamissamme tavoitteissa onnistuneet. Olemme Suomessa tehneet myös
pienen selvityksen, jossa on kartoitettu suomalaisten partnereiden käsitystä
partneriyhteistyön onnistumisesta ja hankkeiden toteutumisesta. On varmaan
liian aikaista esittää vielä kovin pitkälle meneviä arvioita toiminnan
tuloksista, prosessihan on vasta alussa. Kysyjälle
saattaa käydä niin kuin entiselle toimittajalle, joka kysyi
kaukana syrjäkylässä elävältä vanhalta ukolta: "Oletteko koko ikänne asunut tässä kylässä." "En
vielä", ukko vastasi. Tästä
huolimatta rohkenen seuraavassa esittää joitakin arvioita kyselymme tulosten
ja omien kokemusteni pohjalta.
Yhdeksi kiinnostavaksi foorumitoiminnan muodoksi ovat osoittautuneet myös ns.
teemaseminaarit. Tässä
foorumissa niitä on kolme, joista yksi koskee juuri edellä mainittua
taidelaitosten hallintoa. Lappeenrannassa järjestimme Linnasta linnaan
-seminaarin, jonka tarkoituksena on kehittää Suomessa ja Venäjällä
sijaitsevien linnojen ja linnoitusten välistä yhteistyötä.
Yhteisenä tavoitteenamme on lisätä kansainvälistä kulttuuri- ja
historiamatkailua molemmissa maissa. Lisäksi jatkamme myös tässä foorumissa
vuosi sitten käynnistettyä kulttuurijunaseminaaria.
Tähän mennessä foorumeissa on käsitelty kaikkiaan 236 partnerihanketta.
Partnerien tapaaminen foorumissa valmistellaan siten, että
hanke-ehdotuksen tekovuorossa oleva maa, Pietarin foorumin kyseessä ollen Venäjä,
tekee toiselle (Suomelle) ehdotuksia. Ei mitä tahansa ehdotuksia, vaan
hanke-ehdotuksia, joissa taustalla on sitoutunut
toimija. Sitoutunut toimija tarkoittaa yksityishenkilöä, laitosta, yritystä
tai järjestöä, joka haluaa yhteistyötä toisen (Pietarin foorumissa
suomalaisen osapuolen kanssa) tietyn hankkeen toteuttamiseksi.
Tähän liittyy ensimmäinen huomioni partneritoiminnan kehittämiseksi.
Kun Helsingin foorumi käynnistyi ja toiminta olisi siis alussaan, eivät ehkä
aivan kaikki ehdotusten tekijät arvioineet etukäteen sitä, mitä kaikkea
sitoutuminen yhteistyöhankkeeseen edellyttää.
Kokemusten karttuessa toimijat ovat suhtautuneet koko ajan yhä
vakavammin hankkeeseensa. Toinen ongelmakohta on itse joissakin tapauksissa itse
partnerihanke-ehdotus. Joskus se oli niin väljä
ja ylimalkainen, että toisen maan kulttuuritoimijan on ollut vaikeaa saada
siitä kiinni. Koviin
yleisluontoisiin hanke-ehdotuksiin on toisen maan työryhmän vaikea löytää
kiinnostunutta partneria. Mitä selkeämpi projekti-idea
on, sitä paremmin siihen tartutaan.
Aina kuitenkaan partneria ei löydy, vaikka hanke olisi kuinka mielenkiintoinen
tahansa. Yllättävän useissa tapauksissa kumppani on kuitenkin löytynyt.
Alun pitäen tarkoituksena oli, että foorumiin kutsutaan ainoastaan ne
hanke-ehdotuksen tekijät, joille on löydetty partneri.
Olemme kuitenkin joustaneet tästä periaatteesta, koska foorumi tarjoaa
avoimen mahdollisuuden etsiä partneria foorumissa mukana olevien joukosta tai
heidän avullaan. Tähän tarjoutuukin hyvä tilaisuus tämän jälkeen
alkavissa alakohtaisissa neuvotteluissa, joissa partnerit kuvaavat
hankkeitaan muille saman alan hankkeita ehdottaville.
Ja nyt itse partneritoiminnan tuloksiin. Yllättävän monessa tapauksessa
partneriyhteistyö on käynnistynyt ja tuottanut tuloksia. Kyselyyn vastanneista
suomalaisista 65 % ilmoitti hankkeen toteutuneen. Lukumääräisesti tämä on
62 hanketta. Se on aikamoinen saavutus. Ainoastaan 33 vastanneista ilmoitti, että
neuvoteltu hanke ei toteutunut.
Tässä tulen toiseen tärkeään havaintoon foorumi -toiminnan tarkoituksen
suhteen.
Foorumin tarkoitus on saattaa yhteen etukäteen ilmoitetusta hankkeesta
kiinnostuneita suomalaisia ja venäläisiä toimijoita. Yhteen saattaminen ei
suinkaan tarkoita sitä, että hankkeen esittäjä ja siitä kiinnostunut
olisivat etukäteen sidotut hankkeen toteuttajiksi. Foorumi tarjoaa osapuolille
mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja arvioida hankkeen toteutettavuutta. Tämä
on jokaiselle projektille välttämätön ensivaiheen toteutusarvion (feasibility
study) tekemishetki. Tärkeä
neuvottelutulos on myös se, että yhdessä päädytään siihen, että yhteistyöedellytyksiä
ei ole. Näin foorumissa ei kuitenkaan ole kovin usein käynyt, kuten tuloksista
huomaamme.
Foorumihankkeiden toteutumiseen on vaikuttanut paljolti se, miten foorumityöryhmät
ovat onnistuneet työssään. Foorumityöryhmäthän esittävät sekä
hanke-ehdotukset että niiden partnerit toisilleen. Edellä jo mainitsin, että
partnerin löytymisen kannalta on keskeistä se, että hanke on täsmällisesti
määritelty. Mitä selkeämpi kuvaus hankkeesta on, sitä helpompi sitä on
tarjota vastapuolelle. Se helpottaa partnerin etsimistä.
Seuraava havaintoni liittyykin foorumi-työryhmien työhön.
Suomen ja Luoteis-Venäjän alueet ovat
sekä laajuudeltaan että väestömäärältään kovin eri suuruisia.
Luoteis-Venäjän alueella on 11 aluetta
partneriehdotusten tekijänä. Tänä vuonna saimme kaikkiaan 106 ehdotusta.
Emme onnistuneet löytämään partnereita kaikille
ehdokkaille, 54 partneriparia tapaa nyt täällä
Pietarin foorumissa. Osasyy on tehtyjen hanke-ehdotusten laadussa, toinen syy on
suomalaisessa partnerin etsinnässä.
Suomalainen valmisteluryhmä on tehnyt parhaansa partnerien löytämiseksi,
mutta se ei näytä riittävän. On näet käynyt ilmi, ettemme pienessä
maassamme tavoita yhteistyöstä
kiinnostuneita toimijoita. Olen päätynyt siihen, että meidän tulisi kehittää
tiedottamistamme foorumitoiminnasta, jotta saisimme relevantteja
partnerihanke-ehdotuksia ja partneritarjokkaita. Kiinnostuneita toimijoita on
paljon, mutta emme aina onnistu heitä löytämään.
Foorumitoimintahan tiedotuksellisesti jo varsin pitkälle kehittynyttä ennen
muuta avoimuudessaan. Kun partnerihanke-ehdotukset on saatu, se viedään
foorumin www-sivuille suomen- ja venäjänkielisinä. Ne ovat siis kaikkien löydettävissä
ja nähtävillä. Tämä avoimuus ei kuitenkaan riitä, sillä kiinnostuksen herääminen
ja www-sivulle etsiytyminen on aina pitkä prosessi.
Hyvätkään nettisivut eivät kykene ratkaisemaan kaikkia ongelmia. Näin
kävi silloinkin, kun ystävällinen täti kysyi eksyneeltä ja itkeä
tuhistelevalta pikkupojalta, mikä hänen äitinsä osoite on. Poika vastasi
www.äiti.fi ( www.mama.ru). Nettitiedon lisäksi partneritkin tarvitsevat
konkreettista kohtaamista ja yhteistyöongelmien ratkaisua.
Niinpä ei ollutkaan yllättävää, että kun suomalaisilta partnereilta
kysyttiin heidän ongelmistaan, useat pitivät tiedon saantia ongelmana.
Tiedottaminen onkin yksi tärkeä ominaisuus, jota foorumitoiminnassa tullaan
jatkossa kehittämään. Tiedottamista itse foorumitoiminnasta ja hankkeisiin
tarvittavista rahoitusohjelmista tullaan tehostamaan.
Suomalainen työryhmä tulee jatkossa pohtimaan sitä, miten partnerihankintaa
tulisi kehittää. Seuraavan, Turun foorumin suhteen tullaan suunnittelemaan
partnerien hankinnan keskittämistä yhden läänin alueelle Suomessa, Turun
kaupungin ja Länsi-Suomen läänin alueelle. Asiasta tiedotetaan laajalti ja
etukäteen mahdollisen kiinnostuksen esille nostamiseksi.
Kokemuksesta tiedän, että varmin liikkeellepanija myös kulttuuriyhteistyössä
on raha. Jos foorumipartnereille olisi tarjolla tukirahoitusta, kiinnostus
varmasti kasvaisi. Foorumitoimintaa on tähän asti ylläpidetty varsin niukoin
varoin. Suomalaiset partnerit ovat itse maksaneet koko foorumiosallistumisensa.
Suomi on varsin kallis maa, ja 2-3 päivän foorumi on usealle suomalaiselle
toimijalle melko suuri investointi. Suomalaisten matkat Venäjällä tapahtumaan
foorumiin, tulevat myös suomalaiselle partnerille varsin kalliiksi, mikä on
rajoittanut hyvin monen kiinnostuneen tahon osallistumista tähänkin foorumiin.
Varsinaiset kustannuskysymykset tulevat eteen sitten, kun on etsittävä itse
projektille rahoitusta. Kuten kyselymme osoitti, rahoitusta koskevan tiedon
saaminen on osoittautunut suureksi ongelmaksi. Raha on ongelma, mutta kaikki
helpot ongelmathan on jo ratkaistu. Siksi meidän on etsittävä keinoja
rahoituksen järjestämiseen. Yksi niistä on partnereiden rahoituskoulutus.
Rahoitusongelmat nousivat vahvasti esille myös opetusministeriössä
valmistellun koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön Venäjä-toimintaohjelman
yhteydessä.
Käsitykseni mukaan foorumitoimintaa tulee jatkossa kehittää koulutukselliseen
suuntaan. Partnereiden tulisi saada foorumissa informaatiota eri rahoituslähteistä.
Kuten ministerimme avajaispuheenvuorossaan totesi, nyt on avautumassa kaiken lisäksi
uusi Neighbourhood-ohjelma, josta on mahdollista hakea hankerahoitusta rajat
ylittäviin yhteistyöhankkeisiin. Kulttuurisektorin toimijat ovat perinteisesti
aika heikkoja hyödyntämään näitä resursseja. Tämä on haaste
hallinnoille, niin Suomen kuin Luoteis-Venäjänkin hallinnoille. Mielestäni
Turun foorumiin tulisikin kytkeä koulutusosuus, jossa käsiteltäisiin eri
rahoituslähteistä ja annettaisiin aivan hankekohtaista neuvontaa siitä, mistä
ja miten juuri tähän hankeideaan voisi hakea rahoitusta. Koulutusosuuden
yleisluennot voisivat olla kaikille kiinnostuneille avoimia, ja partnereille
annettaisiin lisäksi asiantuntijavoimin aivan hankekohtaista neuvontaa.
Suomen ja Venäjän välillä käydään viralliset
kulttuurivaihtosopimusneuvottelut, joiden yhteydessä myös kulttuurifoorumin
jatkoedellytykset tullaan luomaan. Minusta sekä suomalaisen että venäläisen
osapuolen tulisi varautua osoittamaan resursseja lupaaville foorumihankkeille.
Foorumityöryhmät voisivat yhdessä päättää, mitkä hankkeista voisivat
saada rahoitustukea ja miten kumpikin maa tukisi omalla puolellaan hanketta.
Foorumin aktiiviset partnerit ovat tällaisen yhteiskunnan tuen aktiivisella
toiminnallaan ansainneet.
Maidemme kulttuuritoimijoiden keskinäiselle yhteistyölle näyttää olevan
kysyntää ja edellytyksiä. Kysely osoitti yllättäen, että alkuaan pelätyt
maidemme väliset toimintakulttuurien väliset erot eivät olekaan
partneritoiminnassa ongelma. Myöskään kielikysymykset eivät hakkeen kehittämistoiminnassa
olleet niin suuri ongelma kuin olimme alkuun odottaneet.
Lopuksi muutama käytännön asia. Lounaan
jälkeen kaikki partnerit kokoontuvat hotellin aulaan. Tulkit odottavat teitä
siellä. Tulkilla on kädessään sen hankkeen numero, jossa hän toimii.
Partneriparien tulisi hakeutua oikean tulkin luokse.
Ensimmäisenä lounaan jälkeen partnerineuvottelunsa aloittaa ryhmä A. Ryhmän
A neuvotellessa ryhmä C osallistuu kiinnostuksensa mukaan Pietarin kaupungin järjestämälle
kiertoajelulle. Ryhmä B on tuolloin vapaalla. Kello 16.20 ryhmä A:n siirtyessä
neuvotteluista vapaa-ajalle, ryhmä B aloittaa neuvottelunsa aulasta. Tulkit
odottavat siellä teitä. Ryhmä C on tällöin vapaa-ajalla. Viimeinen
tulkkausvuoro tänään alkaa klo 18.10, jolloin ryhmä C aloittaa
kahdenkeskiset neuvottelunsa. Kiertoajeluita tarjotaan tänään ja
huomenna niille, joilla on vapaa-aikaa.
Huomenna partnerineuvottelut jatkuvat aamulla klo 10. Hotellin aulassa on
tulkkipankki, josta voitte neuvotteluidenne alkaessa hakea tulkin avuksenne.
Toivotan menestystä kaikille
neuvotteluille !
etusivu
> kulttuuri > suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi
-toiminta
© Copyright 2000 Opetusministeriö. webmaster@minedu.fi.
|
