|
Kansliapäällikkö
Markku Linnan puhe foorumin yleisistunnossa 11.9.2003
Arvoisat Venäläiset
Isäntämme,
Hyvät naiset ja Herrat,
Suomalaisen
foorumi-työryhmän puheenjohtajana tuon tälle neljännelle suomalais-venäläiselle
kulttuurifoorumille suomalaisen osapuolen parhaat menestyksen toivotukset ja
tervehdyksen myös edellisestä, Suomessa järjestetystä Lappeenrannan
foorumista.
Kun foorumitoiminta käynnistettiin, solmittiin Suomen ja Venäjän välillä
varsin ilman suuria lupauksia avoin aiesopimus, joka tässä vuosien mittaan on
osoittautunut kestäväksi. Foorumitoiminnalle
annettiin tarkoitukseksi edistää hallintojen välisen yhteistyön avulla
kulttuurialan laitosten ja yhteisöjen ja yksittäisten henkilöiden rajat ylittävää
yhteistyötä.
Kulttuurifoorumin ydin on partneritoimina. Vuorovuosin Suomesta ja Luoteis-Venäjän
alueelta tehdään hanke-ehdotuksia toiselle osapuolelle. Tänä vuonna oli venäläisen
osapuolen vuoro tehdä yhteistyöehdotuksia. Määräaikaan mennessä ja sen jälkeen
suomalaiselle osapuolelle toimitettiin kaikkiaan 106 ehdotusta. Näistä 54
hankkeelle on löytynyt Suomesta partneri. Pietarin foorumiin osallistuu siis
kaikkiaan 54 partneriparia.
Kun Helsingin foorumi kokoontui, partnereiden lukumäärä osoittautui
suuremmaksi, kuin mitä suomalaiset järjestäjät olivat ennakoineet. Ja näin
on käynyt vuosi vuodelta. Olimme odottaneet, että ehdotuksia tulee pari
kymmentä, mutta yhteistyöhalut puolin ja toisin ovat olleet suuremmat. Työn
mittaan olemme myös havainneet sen, että piilevä kiinnostus tehdä yhteistyötä
venäläisen osapuolen kanssa on suuri. Tämä käy ilmi niissä
yhteydenotoissa, joita ministeriöstämme on tehty suomalaisten
kulttuuritoimijoiden suuntaan partnereiden löytämiseksi.
Alusta alkaen partneritoiminnassa on tähdätty avoimuuteen.
Partnerihaku tapahtuu internetin välityksellä. Sekä suomalaisella että venäläisellä
osapuolella on internet-sivustot, jossa on tiedot yhteistyöosapuolista. Näyttää
siltä, että internet-informaatio tavoittaa toimijat vasta sitten, kun tieto
yhteistyömahdollisuudesta on tullut muuta kautta. Olemme tehneet suomalaisten
toimijoiden keskuudessa kyselyn, joka osoittaa, että tiedonpuute ja yhteyksien
tarve on edelleen suuri. Foorumi-toiminnasta tiedottamiseen on edelleen
kiinnitettävä huomiota.
Suomen ja Venäjän välinen kehitys, sitten vuoden 1999, jolloin
foorumi-toimintaa täällä Pietarissa suunniteltiin, on ollut monessa suhteessa
myönteisesti yllättävä. Venäjän
menestyksellinen talouskehitys on tietenkin Suomellekin tärkeä. Ennusteiden
mukaan Venäjästä on pian tulossa Suomen tärkein kauppakumppani. Naapuruus näkyy
myös kansalaistasolla matkailussa. Venäläiset ovat kohta ohittamassa
ruotsalaismatkailijat. Myös poliittisen tason suhteet maidemme välillä ovat
erinomaiset.
Kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys on alettu ymmärtää eri tahoilla
aikaisempaa paremmin. Ensimmäisessä, Helsingin foorumissa,
puhuttiin siitä, miten kulttuuri on markkinaistunut ja markkinat
kulttuuristuneet. Kulttuurin merkitys maailmantaloudessa kasvaa nopeasti. Myös
Euroopan unioni on useissa uusissa ohjelma-asiakirjoissaan noteerannut
kulttuurin toimijana. Aikaisemmasta poiketen, kulttuuri on otettu huomioon
pohjoisen ulottuvuuden uutta toiminta-ohjelmaa valmisteltaessa ja se tulee
erityisesti esiin uuden Naapuruus-ohjelman valmistelussa, josta ministerimme
tervehdyksessään mainitsi.
Olemme pyrkineet reagoimaan Suomen ja Venäjän yhteistyön edellytysten nopeaan
muutokseen. Opetusministeriössä valmistui tämän vuoden alussa "Suomi,
Venäjä ja kansainvälinen yhteistyö. Opetusministeriön toimintaohjelma
2003-2007". Kulttuurin osalta
siinä todetaan, että maidemme välisessä yhteistyössä ajankohtaista on
kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön säilyttämiseen sekä
kulttuuriteollisuuden ja kulttuurimatkailun kehittämiseen painottuva toiminta.
Toimijoita kannustetaan suoriin yhteyksiin.
Näitä toimintaohjelman mukaisia tavoitteita foorumi-toiminta on jo
toteuttanut. Toimintaohjelman mukaisesti foorumin partneritoiminnan
tuloksellisuutta arvioidaan toiminnan kehittämiseksi. Arviointi on käynnistetty
tekemällä kysely suomalaisten toimijoiden keskuudessa hankkeiden
toteutumisesta ja yhteistyössä kohdatuista ongelmista. Ylijohtaja Kivistö
esittelee tuloksia tarkemmin myöhemmin.
Yksi tuloksista kuitenkin vaatii tässä kommenttia. Suomalaisista toimijoista pääosa
piti suurimpana ongelmana rahoituksen, nimenomaan kotimaisen rahoituksen järjestymistä.
Toinen suuri ongelma oli tiedon
saaminen olemassa olevista rahoituslähteistä.
Mainittu toimintaohjelma toteaa myös kasvavat rahoitustarpeet. Ei voi olla täysin
tyytyväinen siihen, miten ns. lähialuemäärärahoista on voitu rahoittaa
maidemme välisiä kulttuuri- ja koulutushankkeita. Sen vuoksi
toimintaohjelmassa esitetään tavoite varata opetusministeriön budjettiin omia
määrärahoja strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Samalla tulemme etsimään
myös keinoja EU-rahoituslähteiden käytön tehostamiseksi myös
kulttuurisektorin Venäjä-yhteistyössä.
Maidemme välistä foorumi-toimintaa johtaville suomalaiselle ja venäläiselle
työryhmälle foorumitoiminnan
kehittäminen asettaa suuria haasteita. Aikaisempien foorumeiden tapaan työryhmät
kokoontuvat yhdessä pohtimaan miten
seuraava Turussa järjestettävä
foorumi toteutetaan ja miten toimintaa yleensä kehitetään.
Tässä vaiheessa voidaan hyvällä syyllä todeta, että foorumitoiminnan
puitteissa on maidemme välinen kulttuuriyhteistyö kehittynyt poikkeuksellisen
hyvin. Olemme osoittautuneet toinen toisillemme alusta lähtien luotettaviksi
partnereiksi.
Työryhmien jäsenet ja kaikki foorumitoimintaan osallistuneet ovat tutustuneet
toisiinsa ja kiinnostuneet toisistaan ja toistensa kulttuureista. Kuten hyvin
tiedämme, vain näiden henkilökohtaisten suhteiden ja persoonien välisen
luottamuksen varassa tällaiset vaativat
hankkeet voivat onnistua.
Nyt työryhmien rooli tulee vahvistumaan. Työryhmien tulee jatkaa kehittämistyötä
tavoitteena lisätä kulttuurialan toimijoiden
valmiuksia osallistua eurooppalaisten, suomalaisten ja venäläisten
rahoituslähteiden hyödyntämiseen. Samoin työryhmät voivat vaikuttaa niihin
prosesseihin, joissa eri ohjelmista ja niiden sisällöstä päätetään.
Kulttuurin asemaa ja merkitystä voivat asiantuntevasti tuoda esille vain
kulttuuritoimijat itse.
Foorumi-toiminnan alkusuunnitelmat tehtiin, kuten mainitsin Pietarissa vuonna
1999. Tuolloin ministeri Dementieva esitti, että foorumit rytmitettäisiin
niin, että vuoden 2003 foorumi tapahtuisi Pietarissa. Ja näin nyt olemme
juhlimassa Pietaria, maailman kulttuurimetropolia. Suomi on muutoinkin ollut
mittavasti esillä tämän viikon aikana, joka on ollut Suomi-viikko. Foorumin
kolmas päivä on samalla Suomi-viikon päättäjäispäivä.
Pietarin foorumi on kolmipäiväinen. Ensimmäinen päivä on ollut partnereiden
kahdenvälisten neuvotteluiden päivä, toinen päivä on varsinainen foorumipäivä
ja kolmas sitten päätöspäivä. Toivon, että partnerineuvottelut ovat
tuloksekkaita ja näiden päivien antama informaatio auttaa hankkeiden
toteuttamisessa ja rahoituksen löytymisessä. Tässä foorumissa on myös kolme
erityisseminaaria Lappeenrannan foorumin tapaan. Niiden teemat ovat
tulevaisuuden kannalta aivan keskeisiä: Arts managementin kehittyminen,
kulttuurimatkailu ja linnat ja linnoitukset.
Omasta puolestani lausun lämpimät kiitokset Pietarin kaupungille foorumi-järjestelyiltä.
Pietari on meille suomalaisille tuttu naapurikaupunki, jonka kulttuurianti on
tullut meille tutuksi sekä täällä paikan päällä että pietarilaisten
taiteilijoiden Suomen vierailujen yhteydessä. Silti kaupunki on yllättänyt
meidät. Hetkessä on valtavin
satsauksin, uskomattomat työpanokset uhraten kaupungin kulttuuriperintöä
restauroitu ja saavutettu erinomaisia tuloksia.
Hyvät foorumin osanottajat, suomalaisen foorumi-työryhmän puolesta kiitän
kaikkia järjestäjäosapuolia ja toivotan naapurihengessä menestyksekästä
foorumia.
etusivu
> kulttuuri > suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi
-toiminta
© Copyright 2000 Opetusministeriö. webmaster@minedu.fi.
|
