Hanke-esittelyjä

Tälle sivulle on koottu aineistoa muutamista hankkeista, joille on löydetty kumppanit foorumin kautta tai joista on neuvoteltu kulttuurifoorumissa.

Näyttely-yhteistyötä Lappeenrannan museoiden ja Hanti-Mansian Luonnon ja ihmisen museoiden välillä

Pyhän koiran niemi -näyttelyprojekti tutustuttaa suomalaiset Pohjois-Venäjän alkuperäiskansoihin kirjailija Roman Ruginin kirjoittamien, kansantaruihin perustuvien tarinoiden siivittämänä. Lappeenrannan museot on osallistunut kulttuurifoorumiin jo vuosien ajan ja vuoden 2017 foorumissa Pietarissa neuvoteltiin muun muassa Hanti-Mansian Luonnon ja ihmisen museon kanssa näyttely-yhteistyöstä.

Maaliskuussa 2018 Lappeenrannan museoiden näyttelytyöryhmä lähtikin kauas Siperian aroille, suomalais-ugrilaisten hantien ja mansien maille, Hanti-Mansian kaupunkiin. Luonnon ja ihmisen museossa tutustuttiin Etelä-Karjalan museoon suunnitteilla olevan näyttelyn kokoelma- ja näyttelyaineistoihin.

Kuvalähde: Lappeenrannan museot, Satu Ståhlberg

Kulttuurikauhalla makumatkailua Suomen ja Venäjän välillä

”Kulttuurikauha”-hanke tuo tutuksi perinteisiä paikallisherkkuja matkailijoille Suomessa ja Venäjällä. Suomi-Venäjä-Seuran Haapaveden osaston hankkeen tarkoituksena on kehittää makumatkailua ruokapajojen ja makumatkojen kautta. Paikalliseen ruokakulttuuriin ja lähiruokaan tutustutaan omin käsin opettelemalla valmistamaan paikallisia ruokalajeja.

Haapaveden osasto on löytänyt monenlaista yhteistyömahdollisuutta kulttuurifoorumien kautta vuosien aikana. Esimerkiksi ”Kultalanka”-hankkeen myötä vuosina 2015-2016 Haapavedellä nähtiin ystävyyskaupunki Belomorskin nuorten esityksiä sekä päästiin kokeilemaan perinteistä kultalankakirjontaa.

Kuvalähde: Suomi-Venäjä-Seuran Haapaveden osasto

Joensuun museot kulttuurifoorumilla

Joensuun museot ovat osallistuneet kulttuurifoorumiin useana vuonna. Tänä vuonna ehdotetaan yhteistyötä Karjalaa valokuvina -näyttelyn merkeissä. Vuonna 2012 Joensuun taidemuseo neuvotteli Pavlovskin valtiollisen museon kanssa toiveena saada esitellä keisarillisen Venäjän aarteita Joensuussa. Näyttely ”Nikolai I – poika, Isä, ja keisari” toteutui kesällä 2014.

Nikolai I toimi Venäjän keisarina ja Suomen suuriruhtinaana 1825-1855. Joensuun historiassa Nikolai I on merkittävä sen takia, että hän perusti Joensuun kaupungin 1848. Sen muistona Joensuussa oli aikaisemmin Nikolainkatu, nykyinen Kirkkokatu. Näyttelypaikka, Joensuun taidemuseo, sijaitsee Kirkkokadun varrella. Näyttelyssä esiteltiin Nikolain elämää keisariperheessä sekä hallitsijana Pavlovskin palatsimuseon upeiden aarteiden avulla.

Kuvalähde: Joensuun museot

ELMA-matkat: Elias Lönnrotin jalanjäljissä -retkeilypolku

ELMA-matkat on jälleen mukana kulttuurifoorumissa 2017. Antti Holopaisen johdolla ja yhteistyössä venäläisten kumppanien kanssa suunnitellaan Elias Lönnrotin jalanjäljissä -retkeilypolkua Kalevalasta kiinnostuneille matkailijoille. Kalevalan runoaineistoahan on kerätty nykyisen Karjalan tasavallan alueelta, joten kyseessä on todellinen tutustuminen rajat ylittävään yhteiseen kulttuuriperintöömme. Kävely on yhtenäinen kokonaisuus, joka vie suomalais-venäläiseen kulttuurimaisemaan sekä vahvistaa henkistä ”minää”, fyysistä kuntoa ja Kalevalasta kumpuavaa elämänuskoa.

Kuvalähde: Elma-matkat

Madetojan musiikkilukion Venäjä-yhteistyö

Madetojan musiikkilukio on ennenkin osallistunut kulttuurifoorumiin ja tänä vuonna aikoo jälleen neuvotella useammasta hankkeesta. Foorumin lauantaina 23.9.2017 on yhteinen konsertti pietarilaisen Nuorten harmonikkaorkesterin kanssa: luvassa on muun muassa neuvostoajan elokuvamusiikkia ja muita teoksia. Aikaisemmin tänä vuonna järjestettiin Kalevalan päivän konsertti yhteistyössä Madetojan musiikkilukion, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston sekä Arkangelin ja Kontupohjan keskuskirjastojen kanssa. Tämä projekti syntyi yhteishankkeena Petroskoin kulttuurifoorumissa vuonna 2015.

Kuvalähde: Madetojan musiikkilukio

ASK ja Elpo ry: Taiteilija Aleksanteri Ahola-Valon vuosi Pietarissa 1917

Minkälaisilta Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen näyttäytyivät aikalaisen silmin Pietarissa? Tähän saa hyvän vastauksen Pietarissa vallankumouksen aikaan oleskelleen Aleksanteri Ahola-Valon muistelmista, joka pääsi todistamaan useita Suomen ja Venäjän historian kohtalonhetkiä vuonna 1917. Elpo ry suunnittelee järjestävänsä yhteistyössä venäläisen partnerinsa ASK:n kanssa Pietarin kulttuurifoorumissa esitelmän, joka kertoo Ahola-Valon kokemuksista Pietarissa tuona aikana.

Ahola-Valon omakohtaiset kokemukset muodostavat mielenkiintoisen aikalaiskuvan, jota foorumissa pidettävä kuvaesitys ja taitelijan nauhoitetut kertomukset täydentävät entisestään. Ohessa oleva Ahola-Valon maalaus Helmikuun vallankumouksen aamu 1917 kuvaa sitä näkyä, jonka nuori nuohoojana työskennellyt taiteilija kohtasi 17-vuotiaana mennessään töihin. Hän ikuisti tämän muiston myöhemmin maalaukseksi vuonna 1985.

Yhteistyönäyttelyt Kuoret - Korki: Taiteilijajärjestö ArsHäme ry. (Hämeenlinna) ja taiteilijakollektiivi PskovART (Pihkova), 2013–2015

Novgorodin suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi v. 2013 yhdisti kaksi taiteilijajärjestöä toisiinsa. ArsHäme ry:n kuvataiteilija Pilvi Ojala ehdotti yhdistykselle osallistumista foorumiin ja yhteistyömahdollisuuden selvittämistä pihkovalaisen PskovART-taiteilijakollektiivin kanssa. Molempia tahoja yhdisti halu avoimeen vuoropuheluun ja luoviin kumppanuuksiin.

ArsHäme ry ja PskovART sopivat näyttely-yhteistyöstä ja hankkeen puitteissa pidettyjen näyttelyiden teemaksi valittiin ”Kuoret” (ven. korki). Ars-Häme ry:n taiteilijat esittäytyivät kesällä 2014 Pihkovassa ja nyt 23.6–7.7.2015 on pihkovalaisten vuoro koota näyttely Hämeenlinnaan. GalleriaKONEen näyttelyssä esittäytyvät mm. Anatoly Zhbanov, Donetsk Alexander, Stepanov Roman sekä Eduard Sharipov.

Avajaistunnelmia Pihkovan näyttelystä. Anatoli Zhbanov: Eeva ostaa Aatamin

Kuoroyhteistyötä: Ystäväkuorot Joensuun Laulupelimannit (Joensuu) ja Nocturne (Pudozh), 2012-2015

Ystäväkuorot Joensuun Laulupelimannit ja Pudozhilainen Nocturne aloittivat yhteistyönsä vuonna 2012 Joensuussa järjestetystä Suomalais-venäläisestä Kulttuurifoorumista.

Kulttuurifoorumin jälkeen Nocturne-kuoro on konsertoinut Joensuussa kahdesti, vuosina 2013 ja 2014. 30.4.–5.5.2015 Laulupelimannit järjestivät puolestaan konserttimatkan Pudozhin kaupunkiin Karjalan Tasavaltaan, jossa he esiintyivät viiden kuoron yhteiskonsertissa Pudozhin kaupungin kulttuuritalolla.

Joensuun Laulupelimannit on Joensuun seudulla toimiva sekakuoro, joka viime vuonna täytti 35 vuotta.
Kuoroon kuuluu tällä hetkellä n. 30 henkilön laulukuoro ja 4 henkilön säestävä pelimanniryhmä. Toimintavuosiensa aikana kuoro on konsertoinut yhdeksässä Euroopan maassa. Venäjälle suuntautuneita konserttimatkoja on ollut viisi, joista viimeisimpänä matka Pudozhiin.

Lisää aiheesta Pohjois-Karjalan viikkolehdessä ilmestyneessä artikkelissa: http://www.viikkopk.fi/ystavakuorot-tapasivat-pudozhissa/

Kansainvälinen nukketeatterihanke Silta - Most: Karjalan tasavallan nukketeatteri (Petroskoi) ja Satuteatteri Punahilkka ry (Joensuu), 2008-2013

Kansainvälistä nukketeatterihanketta Silta – Most on tehty vuosina 2008–2013 ja se on sisältänyt lukuisia eri projekteja nukketeatteritaiteen saralla. Hankkeen tarkoituksena oli tehdä nukketeatteritaidetta ja sen monimuotoisuutta tunnetuksi Karjalassa, Suomessa ja kansainvälisesti. Yhdessä tehtiin esimerkiksi näytelmä "Kurjuusooppera". Lopuksi projektin osanottajat tutustuivat nukkenäyttelijöiden ja ohjaajien työmenetelmiin.

Kurjuusooppera oli nukketeatterihankkeen päätöstyö. Se tehtiin yhteisohjauksessa Jyrki Tammisen ja Natalia Pahomovan välillä. Kurjuusooppera oli tuolloin ajankohtaista kerjäläiskeskustelua peilaava esitys, joka kuvasi kodittomien, köyhien ja syrjäytyneiden asemaa yhteiskunnassa. Hankkeessa korostui yhdessä tekeminen, vierailut ja vuorovaikutus yhteisessä taiteellisessa työskentelyssä. Kurjuusooppera-esitykset alkoivat flashmob-tyyppisesti yllättäen, ja ne valloittivat hetkeksi useita yleisiä tiloja kuten kauppakeskuksia ja aukioita.

Hankkeita tehtiin yhteistyössä Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Kurjuusooppera sai opetus- ja kulttuuriministeriön starttirahoituksen.

Sotkamon kameraseura Vaarojen Valokuvaajat ry:n ja Murmanskin Fotoclubin yhteistyö 2013-2015

Hanke on sisältänyt molemminpuolisia valokuvausvierailuja, joiden aikana on kuvattu muunmuassa kaupunkinäkymiä ja luontoa. Lisäksi on laadittu ja julkaistu matkakertomuksia Sotkamo-lehdessä. Valokuvaajat ovat järjestäneet yhdessä useita näyttelyitä, esimerkiksi Murmanskin fotoclubin näyttelyn "Kiviä ja jäätä, vettä ja elämää" Sotkamon aatoksessa ja Kuvia Kainuusta -näyttelyn Murmanskin Kulttuuripalatsissa vuonna 2013.

Vuonna 2014 järjestettiin Sotkamon Aatoksessa näyttely "Ei luopua rakkaistaan". Alakerrassa oli samaan aikaan Murmanskin fotoclubin Nikolai Babijin näyttely sekä Montsegorskin fotoclubin Alexandr Pantyushinin näyttely "Vinyyli Soittoäänet".

Vuonna 2015 on sovittu, että järjestetään eläinaiheinen näyttely Murmanskissa. Koko valokuvausyhteistyö tähtää vuonna 2016 pidettäviin Murmanskin 100-vuotisjuhliin, joissa pidetään kansainvälinen valokuvanäyttely.

Kohina-Solina-Tyrsky. Pohjoinen kesämme II. Kansainvälisen maalausleirin näyttely 13.10.-9.11.2013

Projektissa suomalaiset ja venäläiset kuvataitelijat tutustuivat erilaisiin luontoympäristöihin ja toisensa työtapoihin ja kulttuuriin työskentelemällä yhdessä. Projektin näyttely on kaksivuotisen hankkeen tuotantoa ja siinä on ollut mukana taiteilijoita eri puolilta Suomea, sekä Pihkovasta Venäjältä. Hanke on käynnistetty Suomalais-venäläisessa kulttuurifoorumissa Saranskissa 2011.

Projekti sisältö ja näyttelyn teemana vesi. Kohina-Solina-Tyrsky
Viikon mittainen työskentely aloitettiin 11-metrisen yhteisteoksen maalaamisella Imatrakosken rannalla - Kohina. Ryhmä matkusti Imatralta Hämeeseen, jossa taiteilijat toteuttivat yksilöllisiä maalauksia Viljakkalan Hanhijoen tilalla ja harvinaisella jokihelmisimppukajoella Ruonanjoella - Solina. Työskentelymatkaa jatkettiin pohjoiseen Hailuotoon. Perämeren saaren pienissä kalastajamajoissa asuen työskenneltiin meren rannalla - Tyrsky.

Näyttelyn taiteilijat Suomesta: Marjatta Hanhijoki, Helsinki; Petri Karjalainen ja Johanna Pisto, Jyväskylä; Sergei Pietilä, Lahti; Väinö Rusanen, Saarijärvi. Näyttelyn taiteilijat Pihkovasta Venäjältä: Larisa Gordeeva, Irina Kross, Sergei Semenov, Aleksei Tolstopjatov.

Kommentti I, II, III -yhteistyönäyttelyt 2011-2013

"Kommentti" on Kulttuuriyhdistys Lila ry:n vetämä kolmivuotinen suomalais-venäläinen paikkasidonnaisen ympäristötaiteen hankekokonaisuus. Kahden ensimmäisen vuoden näyttelyt toteutettiin itäkarjalaisen kylän Tolstjakovon sekä Helsingin Arabian ympäristöön. Kolmantena vuonna kommentti sijoittui galleriatiloihin Helsingissä ja Pietarissa. Hankkeesta on neuvoteltu Joensuun 2102 ja Novgorodin 2013 kulttuurifoorumeissa.

"Kommentti"-hankkeen taiteellisena tavoitteena on kehittää vuoropuhelua kahdesta erilaisesta traditiosta ammentavien taiteilijoiden kesken. Kulttuurierot ja niistä syntyvä vuoropuhelu nostetaan keskiöön hankkeessa, jossa taiteilijat kommentoivat toistensa teoksia kuvataiteen kielellä.

Lisätietoa hankkeesta: http://www.lilary.net/kommentti.htm

Olet täällä