Olet täällä

Hanke-ehdotus Hankevastaukset Neuvotteluiden tulokset

Inkerin kirkon Kolppanan evankelis-luterilainen Pyhän Pietarin seurakunta

Hallinnollinen alue/alueet:
Leningradin alue
087/2020
Etsimme uusia yhteistyökumppaneita
etnokulttuurinen turismi
Historia
Kansanperinne
Kansantiede
Kielenopiskelu
Kulttuuri- ja valistustoiminta
Kulttuurimatkailu
Kulttuurivaihto
Kuvataide, visuaaliset taiteet
Museoala
perinnekohteiden säilyttäminen
Suomalais-ugrilainen yhteistyö
Kotiseutumuseon perustaminen Kolppanan Pyhän Pietarin kirkon yhteyteen.
Kolppanan evankelis-luterilainen seurakunta perustettiin 1640. Sitä pidetään Inkerin yhtenä vanhimmista seurakunnista. Ensimmäinen kirkkorakennus oli puinen. Seurakunnan historia liittyy tiiviisti Hatsinan keisarikunnan residenssiin, joka siirtyi 1783 lähtien tulevan keisari Paavali I:n omistukseen. Tuolloin Hatsinan moisio yhdessä ympäröivän alueen inkerinsuomalaisten asuttamien kylien kanssa kuului Kolppanan seurakuntaan. Uuden kirkkorakennuksen perustukset laskettiin 12.heinäkuuta 1789. Varsinaiset rakennustyöt käynnistettiin 1799 arkkitehti A.Zaharovin johdolla nähtävästi uusien piirrosten pohjalta. Paikan valintaan vaikutti se, että läheisyydessä oli ollut pastorin talo sekä luterilainen hautausmaa. Kivinen kirkkorakennus valmistui vuonna 1802 ja siinä oli 680 istumapaikkaa. Peruskorjaukset suoritettiin 1889. Kolppanan seurakunta muodostui 18 kylästä, joista 9 oli suomalaista asutusta (Himasi, Suuri Kolppana, Lätinä; Suuri Paaritsa, Vakkala, Vopsi, Vanha-Sernitsa, Uusi-Kolena, Tihkovitsa), 5 suomalais-venäläistä asutusta (Pieni Paaritsa; Pieni Hatsina, Pieni Kolppana, Ala- ja Ylä-Sakoska), 4 virolaisten asutusta (Kivijärvi; Kurema, Räpisi, Uusi-Sernitsa). Seurakunta kasvoi ajan myötä: v.1817 sen väkiluku oli 1395 henkilöä, sadan vuoden päästä jo 2544 ja vuonna 1928 seurakuntalaisia oli 2460. Vuonna 1785 perintöruhtinaan käskystä Pienen Kolppanan kylään perustettiin Inkerin ensimmäinen koulu. Kolppanan opettaja-, lukkari- ja urkuseminaari aloitti toimintansa 15.9.1863. Ensimmäiset opettajat valmistuivat 1866, heidän joukossaan oli Mooses Putro, joka tunnetaan mm. inkerinsuomalaisten kansallishymnin säveltäjänä ja sanoittajana. Mooses Putro toimi mm. Kolppanan kirkossa urkurina vuoteen 1918 saakka. Pienen Kolppanan kylässä sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko kuuluu historiallisen Hatsinan palatsi- ja puistokokonaisuuteen. Kirkon rakennus on 1995 Venäjän presidentin asetuksella lisätty historiallisten perintökohteiden valtakunnalliselle listalle. Kirkkorakennuksen tilat ovat käytettävissä kulttuuritoiminnan ja vapaan sivistystyön käynnistämiseen. Niissä on mahdollista järjestää monenlaisia inkerinsuomalaisten kielen, kulttuurin ja perinteiden vaalimiseen liittyviä tapahtumia. Tarkoitus on sijoittaa museonäyttely, jossa painopisteet sijoittuisivat Kolppanan seurakunnan, Leningradin alueen alkuperäiskansojen, Kolppanan opettajasemaarin arvoyhteisöihin, inkerinsuomalaisten historiaan, Inkerin Liiton ja Inkeri-Seuran kehitykseen, Hatsinan alueen ja Pienen Kolpanan vaiheisiin. Paikka tarjoaa erinomaiset puitteet, mm. 60 istumapaikan luento- ja esityshuone, 80 neliömetrin tilat sivistystoiminnan, kokouksien ja kansanmusiikkiyhtyeiden konserttien pitämiseen; suomen kielen opiskeluhuone, johon mahtuu 18 henkilöä, 24 neliömetriä käsittävä huone Kolppanan seurakunnan pyhäkoulua varten, jumalanpalvelustilat, joissa on mahdollista soittaa urkukonsertteja; noin 24 neliömetriä tilaa käsityötaitopiirien, työpajojen, askarteluhetkien järjestämiseen; noin 100 neliömetriä käsittävä aula, joissa järjestetään näyttelyitä (valokuva, kuvataide yms.) Samaan paikkaan on mahdollista sijoittaa pienikokoinen kirjasto, joka käsittäisi historiallista ja uskonnollista kirjallisuutta, opetusmateriaaleja, inkerinsuomalaisista kertovia tutkimuksia. Aulassa toimii kahvila, ATK-huone lapsille, aikuisille ja ikäihmisille, käsityötaitokoulu ja esteettömät työpajat, WC ja naulakko.
Yhteistyöhön kutsumme museoalan yhteisöjä ja ammattilaisia, historiantutkijoita, filologeja sekä kaikkia, joita kiinnostaa Suomen ja Venäjän väliset suhteet, maittemme ja kotiseudun historia, kansandiplomatia, kielen, kulttuurin ja perinteiden säilyminen, Leningradin alueen kansojen historialliset vaiheet.
Vastaa hanke-ehdotukseen Täytä neuvottelujen tuloslomake