Olet täällä

Tula 2019

XX Suomalais-venäläinen juhlakulttuurifoorumi Tulassa

Tulassa 26.–29.9.2019 järjestettävä XX suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden neuvotella venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa tulkin avustuksella. Lisäksi foorumin istunnoissa ja seminaareissa pohditaan kulttuurikentän ajankohtaisia kysymyksiä, verkostoidutaan sekä tutustumaan Tulan monipuoliseen kulttuuritarjontaan.

  • Tulan foorumin pääteema: Perinnekulttuuri nykytrendien perustana
  • Päätapahtumapaikat: Tulan kremlin museo- ja näyttelykeskus ja Säätytalo
  • Teemaseminaari: Museoiden välinen yhteistyö
  • Koolla n. 320 toimijaa Suomesta ja Venäjältä
     

Tula

Upa-joen varrella, Moskovasta 165 kilometriä etelään sijaitseva Tula on yksi Venäjän vanhimpia kaupunkeja: se mainitaan kronikoissa nimellä "Taidula" (Тайдула) jo vuonna 1146. Tulasta löytyykin yli 300 historiallista rakennusta ja muistomerkkiä sekä hyvin säilynyt, pääosin 1500-luvulla rakennettu linnoitus, kreml.

Tulasta muodostui jo Venäjän keisarikunnan aikana merkittävä teräs- ja aseteollisuuden keskus: vuonna 1704 Pietari I määräsi Nikita Demidovin rakentamaan kaupunkiin asetehtaan. Ase- ja metalliteollisuutta on Tulan alueella tänäkin päivänä.

Tulassa on nykyään hieman yli 500 000 asukasta ja se on Tulan alueen pääkaupunki, kulttuuri- ja koulutuskeskus.

Tula - Workshop on Russia - YouTube video

Tula - the homeland of Russian arms, a samovar and gingerbread -YouTube video

 

Tulan Kreml


Tulan kreml -museo esittelee Tulan linnoituksen historian kannalta merkittäviä historiallisia tapahtumia ja henkilöitä arkeologisten löydösten avulla. Museossa ovat esillä satoja muinaisia esineitä, kuten astioita, leluja, käsityöläisten työkaluja, koruja, kolikoita, aseita ja muuta.

Museon merkittävin näyttelyesine on satakolmekymmentä kertaa alkuperäistä kokoa pienempi Tulan Kremlin pienoismalli, joka esittelee 1600-luvun Tulan kaupunkia kivikatuineen ja aikoinaan alueella asuvien pajarien ja köyhien käsityöläisten taloineen. Keskellä talojen ympäröimänä nousevat valtava Uspenski katedraali sekä linnan suojamuurit, ampuma-aukot, vallihauta ja puulaskusillat. Museon käytössä olevien interaktiivisten multimedianäyttöjen avulla voi helposti tutustua Tulan historiaan ja satoja vuosia sitten kaupungissa asuvien ihmisten elämään.

 

Jasnaja Poljana, Leo Tolstoin koti


Kaksitoista kilometriä Tulasta sijaitseva Jasnaja Poljana on suuren venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin (1828-1910) sukutila. Sen viehättävät maisemat ja kotikartano vievät unohtumattomalle matkalle Tolstoin aikaan ja elämään.

Jasnaja Poljana kuului Leo Tolstoin äidin suvulle 1700-luvun puolesta välistä alkaen. 1700-1800-lukujen aikana kartanon alueelle rakennettiin ihastuttavat puisto, hedelmätarha, lampi sekä talvipuutarha. Näissä levollisissa ja kauniissa maisemissa Leo Tolstoi syntyi ja eli suurimman osan elämästään sekä kirjoitti mm. mestariteoksena Sota ja rauha sekä Anna Karenina. Näihin maisemiin hänet myös haudattiin oman toiveensa mukaan.
Tolstoin kotimuseon kokoelmaan kuuluu yli viisikymmentä tuhatta esinettä ja hänen kotikirjastonsa kuuluu Unescon Maailman muisti -luetteloon.

 

Samovaarimuseo

Tulan samovaarimuseossa pääsee tutustumaan samovaarin – venäläisen keittiön klassikkoesineen historiaan. Samovaarien teollinen tuotanto alkoi ensimmäisenä Tulassa, kun Fjodor Lisitsyn 1700-luvun lopulla perusti Tulaan ensimmäisen samovaaritehtaan. Hyvin pian samovaaritehtaita alkoi nousta muuallekin, mutta Tula nimitti itsensä Venäjän samovaaripääkaupungiksi. 1850-luvulle tultaessa Tulassa oli 28 samovaaritehdasta. Syntyi sanonta ”Tulaan ei mennä oman samovaarin kanssa”, joka tarkoittaa, että vieraaseen paikkaan ei mennä omien tapojensa kanssa. Nykyään samovaareja valmistetaan Tulassa kahdella tehtaalla.

Tulan samovaarimuseossa on ainutlaatuinen ja monipuolinen kokoelma. Samovaareja on eri kokoisia ja valmistusmateriaalit vaihtelevat metallista tuoheen.

 

Tulan piparkakkumuseo eli prjanikmuseo

Samovaarien lisäksi Tula on kuuluisa prjanikeista eli piparkakuista. Toisin kuin suomalaiset piparkakut, venäläiset prjanikit ovat isoja, paksuja ja usein hillotäytteisiä, mutta niiden taikina on samalla tavalla mausteista ja tummaa. Myös prjanikit saavat pintaansa kauniin koristelun.

Tulan piparkakut leivotaan rakkaudella, vaivoja ja aikaa säästelemättä. Taikina painellaan puiseen muotiin, johon on kaiverrettu valmiiksi kuvioita tai tekstiä, jotka jäävät koristamaan kohokuviona piparkakun pintaa. Kuvioita korostetaan kuorrutteella.

 

Tulan alueen taidemuseo

Tulan alueen taidemuseo kutsuu kävijöitä tutustuman kuvataiteen, kuvanveiston ja soveltavan taiteen kokoelmiin Italiasta, Ranskasta, Saksasta, Hollannista, Flanderista ja Venäjältä 1400-1990-lukujen väliseltä ajalta.

Museon kokoelmiin kuuluu kahden italialaisen 1500-luvun taitelijan teoksia: ainut Venäjällä esillä oleva bolognalaisen Orazio Samacchinin Marian ilmestys (Благовещение) sekä Leandro Bassanon maalaussarja Kaksitoista kuukautta.

Tulan alueen taidemuseon kokoelmissa on esillä katsomisen arvoisia venäläisen ja neuvostoliittolaisen taiteen teoksia, mukaan lukien Vladimir Borovikovskin, Ivan Aivazovskin, Ivan Šiškinin, Arhip Kuindžin, Petr Kotsalovskin, Valentin Serovin ja muiden kuvataitelijoiden teoksia. Kazamir Malevitshin, Aleksandr Rodtsnekon ja Vasili Kandinskin teokset kuuluvat myös museon ainutlaatuiseen avantgarden kokoelmaan.

 

Tulan rantakatu


 

Tulan valtiollinen asemuseo

Tulan valtiollinen asemuseo on yksi vanhimpia Venäjän museoita. Museon ensimmäisen kokoelman synty sijoittuu vuoteen 1724, jolloin Pietari Suuren uuden asetuksen mukaan vanhojen kanuunojen ja muskettien tuhoaminen asetehtaalla oli rajoitettu ja ne oli luovutettava sälytettäväksi.

Katariina Suuri vieraili asetehtaalla vuonna 1775. Hänen arvion mukaan asetehtaan kokoelma sisälsi arvokkaita ja harvinaisia aseita, joiden pohjalta oli mahdollista rakentaa asehuonetta. 1870-luvun alkupuolella tehtaan johtajana toimiva kenraali Vladimir von Notbek esitti Tykistön päävirastolle ehdotuksen asemuseon rakentamisesta, joka olisi toiminut itsenäisenä laitoksena asetehtaan yhteydessä.

Asemuseo avattiin virallisesti tehtaan tiloissa elokuussa vuonna 1873. Silloin yleisölle esitettiin ensimmäistä kertaa 156 tuli- ja lähitaisteluasetta kronologisessa järjestyksessä.

Vuonna 1996 elokuussa asemuseo lopetti toimintansa asetehtaan yhteydessä ja siitä on tullut valtiollinen instituutio. Päätös uuden museorakennuksen rakentamisesta tehtiin heti tämän uudistuksen jälkeen. Uuden kuudenkerroksisen museorakennuksen juhlalliset avajaiset pidettiin vuonna 2012 maaliskuussa. Nykyään museoalueeseen kuuluvien rakennusten pinta-ala on yhteensä yli 14 000 m².

 

 

 

26.09.2019 - 00:00 - 29.09.2019 - 00:00